Tartuntatautipäivärahassa palataan entiseen – Vastuu siirtyy yrityksille

Tammikuun alusta alkaen tartuntatautipäivärahan saaminen edellyttää asianmukaisen lääkärin päätöksen. Samalla tartuntatautipäivärahan hakuaika lyhenee nykyisestä kuudesta kuukaudesta kahteen kuukauteen.

Taustalla on tartuntatautipäivärahaan vaikuttavan sairausvakuutuslain väliaikaisen lainsäädännön voimassaolon päättyminen kuluvan vuoden lopussa. Tammikuun alusta alkaen tartuntatautipäivärahaa ei voi enää saada muun kuin tartuntataudeista vastaavan lääkärin todistuksella. Väliaikaisen lainsäädännön aikana kelpasi myös muun lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kirjoittama todistus.

Väliaikaisen säännöksen mukaan vakuutetulla on ollut nyt oikeus tartuntatautipäivärahaan silloin, kun hänellä on ollut luotettavasti todettu koronatartunta ja ansiotyöhön osallistuminen ei ole ollut suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia.

Näin laki määrää jatkossa

Jos tartuntataudista johtuva työstä poissaolo ja ansionmenetys on alkanut viimeistään 31.12.2022, tartuntatautipäivärahaa voi hakea vielä väliaikaisten säännösten mukaan. Tällöin tartuntatautipäivärahahakemuksen liitteeksi käy julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan laatima todistus. Todistuksesta täytyy tällöin ilmetä, että koronavirustartunta on todettu laboratoriovarmistetulla PCR- tai antigeenitestillä, eikä työnteko ole suositeltavaa tartunnan leviämisriskin takia. Tartuntatautipäivärahan takautuva hakuaika on tässä tapauksessa kuusi kuukautta. 

Jos tartuntataudista aiheutuva työpoissaolo tai ansionmenetys alkaa tammikuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen, tartuntatautipäivärahan myöntäminen edellyttää hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöstä työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Tartuntatautipäivärahan takautuva hakuaika on tällöin kaksi kuukautta. 

Suomen Yrittäjät vaati aikaisemmin, että tartuntatautipäivärahan myöntämistä koskevaa väliaikaista säännöstä jatketaan edelleen kesäkuun 2023 loppuun saakka. Perusteluna on se, että väliaikaisen säädöksen päättäminen siirtäisi vastuun koronaviruksen hillitsemisestä ja kustannuksista työpaikoille.

– Epäselvästä tilanteesta seuraa konflikteja työpaikoilla ja useimmiten todennäköisesti työnantajan velvollisuus maksaa työntekijän poissaolon palkkakustannukset ilman, että sitä mitenkään työnantajalle kompensoidaan. Tämä on kohtuutonta jo muutenkin haastavassa taloustilanteessa, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.