Teiden kunnossapito vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn – puunkuljetusyrittäjä Jarkko Tuominen toivoo lisää määrärahoja tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen

Pirkanmaalaisen Kuljetusliike Juhani Tuominen Oy:n yrittäjä Jarkko Tuominen näkee päivittäisessä työssään, millaisia vaikutuksia valtateiden kunnossapidon puutteilla on alan yrittäjän näkökulmasta. Pirkanmaan edunvalvontaryhmä on julkaissut paikallisia yrittäjiä tukevat hallitusohjelmatavoitteensa, joiden yksi merkittävimmistä teemoista on saavutettavuuden parantaminen luomalla edellytykset sujuvalle ja turvalliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle Pirkanmaan alueella.

Ruuhkat valtateillä ja merkittävät puutteet teiden palvelutasossa haittaavat sekä elinkeinoelämän kuljetuksia että muuta tiellä liikkumista, kuten työmatka- ja asiointiliikennettä. – Tampere-Orivesi-väli on tukkoinen ja alimitoitettu liikennemäärään nähden, Jarkko Tuominen vahvistaa.

Väyläviraston viimeisimmässä, vuosille 2023–2030 laaditussa investointiohjelmassa Valtatie 3:n yhteysväli Tampere–Vaasa välillä Hämeenkyrö–Parkano ja valtatie 9 suunnassa Tampere–Orivesi välillä Alasjärvi–Käpykangas on luokiteltu 1A-koriin. Tämä tarkoittaa, että hankkeista on riittävät suunnitelmat päätöksen tekoa varten tai ne ovat muuten kiireellisiä. Lopulliset päätökset investoinneista tekee eduskunta.

Jarkko Tuominen kannattaa investointien läpiviemisiä ja parannuksia valtateiden kuntoon sekä palvelujen laatuun. – Hyvät tiepalvelut merkitsevät meille todella paljon. Meillä kun on raskasta liikennettä ja kuljetamme puutavaraa, olemme joka päivä tien päällä tuhansia kilometrejä, Tuominen kertoo.

Tieverkosto toimii suomalaisen teollisuuden verisuonina

Puutteet tiepalveluissa sekä tieverkoston kunnossa heijastuvat jopa teollisuuden lopputuotteiden hintaan ja sitä kautta koko Suomen kilpailukykyyn. – Metsäteollisuuden tuotteita, kun ajetaan, niin ne tiethän ovat kuin ihmisen verisuonia, sieltähän se tavara liikkuu tehtaille ja tehtailta pois. Mitä huonommassa kunnossa ja hankalampaa tienkäyttö on, sitä enemmän se nostaa niitä kustannuksia, mitkä tulevat myös sinne lopputuotteeseen ja sitä kautta Suomen kilpailukykyyn, Jarkko Tuominen toteaa.

Valtateiden lisäksi Jarkko Tuominen haluaa muistuttaa alemman tieverkoston kunnossapidon merkittävyydestä kestävän kehityksen kannalta. Hän peräänkuuluttaa erityisesti vuosittaisen ylläpidon sekä talvikunnossapidon tärkeyttä. – Se on elinvoimaisen tärkeää meidän yrityksellemme. Mitä huonompia ja monttuisempia tiet ovat, sitä enemmän meillä keskinopeudet putoavat, polttoaineen kulutus kasvaa, hiilidioksidipäästöt kasvavat, kalusto kuluu paljon enemmän ja sitä kautta tulee lisäkuluja yritykselle, Tuominen kertoo.

Tärkeänä perusteena tieverkoston kunnossapidolle on myös kuljetusalalla työskentelevien työn kuormittavuuden vähentäminen. –  Kyllä se kuljettajia stressaa vallankin nuo talvikunnossapidon puutteet. Onhan se aika karseata välillä tuolla tiellä. Alemman luokan tiet etenkin, kun ne on talvella monesti ihan peilijäällä, Tuominen muistuttaa.

Raskas kalusto tulisi huomioida tiesuunnittelussa

Jarkko Tuominen korostaa, että tiesuunnittelussa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon raskaan kaluston tarpeet. Osa uusista kiertoliittymistä rakennetaan kivetyksellä niin ahtaiksi, että raskaan kulkuneuvon ja pitkien yhdistelmien kääntäminen tulee yhä hankalammaksi. Esimerkkinä hän mainitsee Orivedellä tien 58 ja valtatie 9 välisen kiertoliittymän. – Raskas ajoneuvo joutuu tosi tarkkaan ajamaan, jotta se mahtuu siitä, Tuominen toteaa.

Talviolosuhteissa saattaa olla niin, että raskaalla autolla joutuu lähtemään ylämäkeen ja kääntymään jyrkästi, jolloin ajoneuvot jäävät herkästi jumiin risteysalueelle, mikä haittaa myös muun liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. – Sitten samaan aikaan pidennetään yhdistelmiä ja haetaan tehokkuutta sieltä, niin tien kehittäjät kaventavat väyliä ja hankaloittavat kulkua risteyksissä, Tuominen huomauttaa.

Mallia länsinaapurista

Jarkko Tuominen kertoo, että Ruotsissa on panostettu talvikunnossapitoon, tieverkon kehittämiseen ja turvallisuuteen. – Siinä on ihan valtava ero Suomen ja Ruotsin välillä, miten hoidetaan teitten kunnossapitoa ja miten kehitetään tieverkkoa, ihan kuin yöllä ja päivällä, Tuominen vahvistaa. Määrärahat teiden kunnossapitoon ovat Tuomisen mukaan Suomessa vain murto-osan siitä, mitä ne ovat Ruotsissa tieverkoston kilometrimäärään suhteutettuna. Ero on myös silmin havaittavissa. – Etelä-Ruotsissa kun ajelen, siellä kun vähän enemmän olen kulkenut, niin on ihan silmin nähtävissä, että siellä joka vuosi kehitetään: tehdään keskikaiteita, parannetaan risteyksiä, ohituskaistoja ja tehdään muita perusparannuksia teille, Tuominen toteaa. Hän muistuttaa, että vaikutukset Suomen BKT:hen lähtevät kasvukeskusten lisäksi myös pienemmiltä paikkakunnilta ja tässä tieverkoston toimivuus on merkittävässä roolissa. – Jos tieverkosto rapautuu, niin sillähän on suoraan heijastus siihen teollisuuden kilpailukykyyn, Tuominen vahvistaa.

Ratkaisuna parempi laadunvalvonta

Tiepalvelujen kunnossapidon kilpailutuskriteeriksi Jarkko Tuominen toivoisi laatuedellytyksiä. Yrittäjän kokemuksen mukaan vuosittaiset kilpailutukset heikentävät palvelujen laatua. – Siihen valitaan sellaisia urakoitsijoita, joilla ei ole edes kalustoa tai taida olla oikeita pääomiakaan toteuttaa niitä hankkeita, niin sitten se lopputulos on mitä se on, Tuominen toteaa. Lisäksi Jarkko Tuominen toivoisi, että palvelun laatua seurattaisiin. – Ennen oli tiemestari, joka kävi katsomassa, miten kunnossapito on hoidettu, mutta eihän niitä kukaan nykyään seuraa ja tienkäyttäjälinjalle, kun soitat, sillä ei ole mitään vaikutusta, Tuominen kertoo.

Vaikka tieverkosto tarvitsisi kuljetusyrittäjän mielestä huomattavia parannuksia, Jarkko Tuominen nostaa esiin, että osa tiehankkeista on mennyt eteenpäin. Hän kuitenkin toivoo, että vuosia jatkunut trendi teiden kunnossapidon määrärahojen leikkauksista ei enää jatkuisi. – Onhan ne menneet nuo tiehankkeet eteenpäinkin, että ei tämä nyt mitään ihan mustaa ole tämä meidän elämämme, mutta tiet ovat kuitenkin aika tärkeässä roolissa meidän työssä, etenkin niiden kunnossapito ja turvallisuus, Tuominen muistuttaa.

Lue lisää Pirkanmaan edunvalvontaryhmästä!

Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet on julkaistu ja tärkeimmät tavoitteet voi tiivistää kolmeen: sujuva ja turvallinen liikkuminen, vahvan osaamisen takaaminen sekä innovaatioiden vauhdittaminen. Lue lisää edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteista!