Tiedätkö mihin kaikkeen YEL vaikuttaa ja vaihtoehtojen kompastuskivet? – Omia säästöjä pitäisi olla miljoona euroa 30 vuodeksi

Yrittäjän eläkevakuutus YEL nostattaa tunteita. Tämän on huomanneet somevaikuttajat, jotka tekevät yhteistyötä työeläkeyhtiö Varman kanssa ja puhuvat YEL-vakuutuksen puolesta.

– Aiheeseen liittyy selvästi paljon intohimoja, sillä inboksini räjähti, Islannissa asuva vaikuttaja, toimittaja ja kirjailija Satu Rämö kertoo Instagramin tarinassaan.

Rämö on yksi neljästä Varman kanssa yhteistyötä tekevistä vaikuttajasta, jotka nostavat esiin YEL-vakuutuksen puolia eri näkökulmista loppuvuoden ajan. Muita vaikuttajia ovat sijoitusasioihin profiloitunut Merja Mähkä, Melkein Kaikki Rahasta -podcastin toimittaja Julia Thurén sekä Valeäiti-blogin someyrittäjä Hanne Kettunen, joka on käsitellyt myös paljon talousaiheita.

– Yrittäjät vastaavat itse oman työeläkevakuutuksensa järjestämisestä. Silloin ollaan helposti naapurin tai tuttavan ohjeiden varassa, ja ohjeet saattavat olla mutua, vanhentuneita tai vääriä. Yritämme keksiä keinoja, joilla saisimme yrittäjät tai sellaisiksi aikovat oikean YELiä koskevan tiedon äärelle, Varman HR-, viestintä- ja vastuullisuusasioista vastaava johtaja Katri Viippola kertoo.

– Vertaisen viestit menevät meille ihmisille tutkitusti paremmin perille kuin instituutioiden viestintä. Siksi halusimme tunnistaa sellaisia yrittäjiä, jotka olisivat valmiita jakamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan YEL:stä, hän sanoo.

Lue myös Somevaikuttajat muistuttavat YEL-maksun tärkeydestä – Sijoitusbloggaaja ei suosittele jättämään eläketurvaa minimi-YEL:in ja indeksirahastojen varaan

Löytyykö miljoona euroa vanhuuden varalle?

Kukin somevaikuttaja toteuttaa sisältöä omalla tavallaan ja eri näkökulmista. Satu Rämö järjesti Varman asiakaspalvelupäällikkö Arja Iisakkalan kanssa tunnin pituisen live-lähetyksen Instagramin tarinoissa, jossa he kävivät läpi yrittäjien Rämölle lähettämiä kysymyksiä ja näkökulmia YEL-vakuutukseen. Tarina on tallennettu Rämön profiiliin.

Rämö puhuu vahvasti YEL-vakuutuksen puolesta. Iisakkala toteaa, että jos YEL-järjestelmä olisi kallis ja huono, sille olisi tullut paljon kilpailevaa tarjontaa, mutta sellaista ei ole.

Eläkkeen lisäksi YEL-vakuutus vaikuttaa myös sairausajan ansioihin, työttömyys- ja kuntoutusrahaan sekä leskeneläkkeisiin.

Yrittäjällä pitäisi olla näkemys oman työpanoksensa markkina-arvosta, jonka hän ilmoittaa työeläkeyhtiölle työtuloksi.

Moni minimimaksua maksava perustelee valintaansa sillä, että turvaa itsensä sijoituksilla.

Paljonko pitäisi olla säästössä, jos pitäisi elää säästöillä 30 vuotta, Rämö kysyy Iisakkalalta.

Arvio hätkähdyttää: yli miljoona euroa.

– Riippuu siitä, mikä on kenellekin riittävä toimeentulo. On otettava huomioon myös 30 prosentin pääomavero ja pörssikurssien heilunta. Kaikille suuren pääoman kerryttäminen ei ole mahdollista, Iisakkala sanoo.

Eläkkeeseen vaikuttavat myös palkkatöistä tullut kertymä, mutta jos yrittäjä olisi koko elämänsä toiminut yrittäjänä ja maksanut minimieläkevakuutusta, eläkesumma olisi noin 400 euroa. Kelan maksama takuueläke turvaa toki vähimmäiseläkkeen, joka vuonna 2020 on 834,52 euroa kuukaudessa.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen lasketaan siihen mennessä kertynyt eläke ja niin sanottu tulevan ajan osa. Eläkettä maksetaan vanhuuseläkkeeseen saakka.

On hyvä muistaa, että parin tuhannen euron eläkettä verotetaan kevyemmin kuin pääomatuloja, ja kerrytetty pääoma on potti, joka kestää, kunnes se on syöty. YEL:in mukaista eläkettä saa elämänsä loppuun saakka. YEL-maksu on myös verovähennyskelpoinen maksu.

– Verotusta voi optimoida myös näin, Iisakkala sanoo.

Luotto eläkejärjestelmään on heikko

Moni minimimaksua maksava kokee, että YEL-maksu on iso ja epäsäännöllisten tulojen kanssa minimiä suurempaan summaan ei uskalla sitoutua. Iisakkala myöntää, että 70-luvulta olevassa YEL-laissa on haasteita.

– Maailma on sittemmin muuttunut. Erääntymistahtia voi siirtää, ja joustoja voi kysyä omasta työeläkeyhtiöstä, Iisakkala sanoo.

Osa yrittäjistä epäilee myös sitä, saako sitten joskus todella YEL:in mukaista eläkettä. Moni uskoo, ettei näe niitä rahoja koskaan.

– YEL-vakuutuksen mukainen eläke on perustuslain omaisuuden suojassa. Meillä on esimerkki 90-luvulta, kun työeläkeyhtiö Kansa meni konkurssiin. Silloin muut työeläkeyhtiöt pakotettiin ottamaan eläkkeet vastuulleen. Mekin maksamme useita eläkkeitä ihmisille, jotka eivät ole koskaan olleet meidän asiakkaitamme, Iisakkala kertoo.

Vakutuukset ovat eri tuotteita

Muutama yrittäjä kertoi maksavansa yrittäjän vapaaehtoista eläkettä. Sen nautintoaika on kuitenkin rajattu, noin 5-10 vuotta. Eläkkeen määrä on arvio, ei lupaus, ja toimeentuloa on hyvä miettiä sen jälkeen.

– Vapaaehtoinen eläke on aina vanhuuseläkettä, eikä esimerkiksi auta työkyvyttömyystilanteessa, Iisakkala toteaa.

Viestintäjohtaja Katri Viippola muistuttaa, että YEL-työtulo vaikuttaa erityisesti naisten perhevapaisiin ja työkyvyttömyyteen.

Myös Terveys- ja keskeytysvakuutukset oli mainittu kommenteissa, ja moni ajatteli saavansa enemmän sitä kautta, jos jotain käy. Henkivakuutuskin on kertakorvaus.

– Nuori ihminen saa nämä vakuutukset halvemmalla ja kertakorvaus voikin olla iso, jopa 100 000 euroa. Noin 40-vuotiaalle hinta on jo korkeampi ja rajoitukset tiukempia. Sitten päivärahaa saa pari vuotta, ja riittääkö 100 000 euroa loppuelämäksi? Jos palaat töihin, missä ovat asiakkaasi vai joudutko aloittamaan nollasta, Iisakkala kysyy.

YEL-vakuutus vaikuttaa myös lesken- ja perheen eläkkeeseen

Perheettömät yrittäjät miettivät myös sitä, että kukaan ei ole perimässä heidän eläkerahojaan, jos käy huonosti. YEL-vakuutus vaikuttaa kuitenkin myös leskeneläkkeeseen sekä perheellisillä perhe-eläkkeeseen. Lapset saavat eläke-etua, kunnes täyttävät 18 vuotta.

Leskeneläke perustuu siihen summaan, jota yrittäjä maksaa kuolinpäivänään. Minimimaksuilla eläke olisi noin 400 euroa jaettuna lesken ja lasten kesken.

– Jos puoliso on tuonut talouteen vaikka 40 000 euroa vuodessa, tiputus on hurja. Yrittäjät ovat myös tilastollisesti yleisemmin naimissa, Iisakkala kommentoi.

Teki yrittäjä oman turvaverkkonsa kanssa niin tai näin, Iisakkala kehottaa kysymään neuvoa ja mahdollisia joustoja omasta työeläkeyhtiöstä kuulopuheiden sijaan.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi