Tiedätkö miten toimia, jos työntekijäsi sairastuu vuosiloman aikana? Lue asiantuntijan ohjeet

Suomen Yrittäjien neuvontaan tulee säännöllisesti kyselyitä liittyen työntekijän sairastumiseen vuosiloman aikana. Yrittäjiä askarruttaa muun muassa se, miten loman siirtäminen onnistuu.

– Usein kysymykset liittyvät niin kutsuttuun työntekijöiden ”omavastuuseen” vuosilomalla sairastumisen aikana, Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg kertoo.

Omavastuu koskee tilanteita, jolloin työntekijä sairastuu lomansa jo alettua. Voimassa oleva vuosilomalaki määrää, että työntekijällä voi olla enintään kuusi omavastuupäivää kunakin lomanmääräytymisvuonna ansaitun vuosiloman aikana. Täysi kuuden päivän omavastuu tulee sovellettavaksi viiden viikon eli 30 arkipäivän vuotuiseen vuosilomaan.

Omavastuu koskee tilanteita, jolloin työntekijä sairastuu lomansa jo alettua.

Työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuosilomaa. Omavastuu koskee vain tilanteita, jolloin sairastuminen tapahtuu vasta vuosiloman aikana. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, työkyvyttömyyden ajalle sijoittuva loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä kokonaisuudessaan myöhempään ajankohtaan.

Rytkönen-Sandberg opastaa yrittäjiä laatimaan selkeät ohjeet siitä, miten tulee toimia, jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana. Ohjeistuksessa kannattaa huomioida muun muassa se, miten sairastumisesta ilmoitetaan, miten loman siirtämistä pyydetään, millaista selvitystä työntekijältä edellytetään ja kenelle työnantajan edustajalle ilmoitukset ja selvitykset toimitetaan.

Kuusi vinkkiä työnantajalle

1. Milloin työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa sairauden vuoksi?

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Niin kutsutut omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Jos työntekijä on siis ansainnut lomaa vähemmän kuin 24 päivää, omavastuupäiviä ei ole.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa, ei esimerkiksi niin kutsuttuja lomarahavapaita tai työehtosopimukseen perustuvia lakisääteistä vuosilomaa pidempiä lomia, Atte Rytkönen-Sandberg kertoo.

2. Miten loman siirtäminen käytännössä onnistuu?

Työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuosilomaa. Vuosilomalain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö. Työnantajan ei tarvitse oma-aloitteisesti tehdä päätöstä loman siirtämisestä.

– Työntekijän on pyydettävä loman siirtoa ilman aiheetonta viivytystä eli heti työkyvyttömyyden ilmetessä. Esimerkiksi loman jälkeen esitetty pyyntö voidaan katsoa viivästyneeksi. Lisäksi loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän esittämä luotettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista, Rytkönen-Sandberg opastaa. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä.

3. Miten toimia, jos työntekijä sairastuu lomaillessaan ulkomailla?

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi lomaillessaan ulkomailla, hänen kohdallaan noudatetaan samoja vuosilomalain säännöksiä. Työntekijän on toimitettava luotettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista ja taustasta sekä esitettävä nimenomainen pyyntö vuosiloman siirtämisestä.

– Ulkomaisen lääkärintodistuksen ja työntekijän oman selvityksen on oltava sellainen, että työnantaja pystyy sen perusteella toteamaan työkyvyttömyyden luotettavalla tavalla. Jos ulkomainen lääkärintodistus on epäselvä tai puutteellinen, on perusteltua tarvittaessa vaatia työntekijää käymään työterveyshuoltolääkärin arvioitavana välittömästi kotimaahan paluun jälkeen, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Jos luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestä ei saada, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa. Tällöin myöskään vuosilomapäiviä ei siirretä.

4. Koska työntekijällä on oikeus vuosiloman siirtoon?

Oikeus vuosiloman siirtoon on silloin, jos työntekijä on työkyvytön. Keskeistä on se, onko työntekijä sairauden vuoksi työkyvytön suhteessa normaaleihin työtehtäviinsä. Kyse ei siten ole esimerkiksi siitä, vaikeuttaako sairaus työntekijän lomailua, vaan sairaus suhteutetaan työntekijän työtehtäviin.

5. Miten loman siirto käytännössä toteutetaan?

Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa.

– Vuosiloman ajankohta ei ole työntekijän yksipuolisesti päätettävissä oleva asia, vaan työnantajalla on vuosilomalain mukainen oikeus määrätä, milloin työkyvyttömyyden takia siirretty loma pidetään, Rytkönen-Sandberg kertoo.

Jos työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan, siirretty kesäloma on annettava ensisijaisesti lomakaudella (2.5-30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (30.4 mennessä). Jos tämä ei ole mahdollista, loma on vuosilomalain mukaan annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Loman ajankohdan ilmoittamisessa on noudatettava normaaleja vuosilomalain mukaisia ilmoitusaikoja.

– Eli loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle lähtökohtaisesti vähintään kahta viikkoa ennen loman alkamista, kuitenkin vähintään viikkoa ennen loman alkamista.

6. Miten palkka maksetaan, jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana?

Perussääntö on, että työkyvyttömyyden ajalta työntekijälle maksetaan työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen tai sen puuttuessa työsopimuslain mukaista sairausajan palkkaa. Palkka voi tilanteen mukaan olla saman- tai erisuuruinen kuin vuosilomapalkka. Siirrettyjen lomapäivien lomapalkka muutetaan palkkakirjanpidossa ja palkkalaskelmalla sairausajan palkaksi ja palkkatapahtumat oikaistaan tarvittaessa seuraavassa palkanmaksussa.