Tielle tulevat typerät tunteet?

Turhauttavat, tunnetut, tuntemattomat, tiedostetut, tiedostamattomat, taivaalliset, tavalliset, teeskentelemättömät, temppuilevat, tarpeelliset, tasapainoiset, tukahtumattomat, tutut, tyypilliset, todelliset, tylsät, typerät, turhat ja tärkeät TUNTEET!

Olin taannoin valmentamassa erästä esihenkilöryhmää ihmisten johtamisen näkökulmasta ja eräs heistä totesi hyvin nopeasti, että ei häntä työt niinkään stressaa, mutta ihmisten – ja ennen kaikkea ihmisten muuttuvien tunteiden kanssa työskentely on hankalaa. Heillä oli suurempi muutostilanne meneillään ja muutos tunnetusti aiheuttaa erilaisia tunteita; jännitystä, pelkoa, iloa, epävarmuutta, surua ym. Kysyin tältä ryhmältä vastakysymyksen, miten he kokevat, onko haasteena toisten tunteet vai omien tunteiden kanssa oleminen?

Kenen tunne onkaan kyseessä ja mitä tulee paikalle, kun tulet paikalle?

Syntyi monipuolinen keskustelu tunteista.

Meillä on siis omat tunteet ja sen lisäksi me saamme, annamme ja jaamme erilaisia tunteita jokaisessa vuorovaikutustilanteessa. Niin livenä, etänä ja erilaisten välineiden kautta. Jokainen meistä on saanut viestin, josta voimme selkeästi tuntea toisen tunteen. Jokainen meistä on myös miettinyt tapaamisen jälkeen kohtaamisen haastavuutta, jollemme ole kyenneet lukemaan toistemme tunnemaailmaa.

Tunteet vaikuttavat meidän toimintaamme ja käyttäytymiseemme. Tiedetään, että negatiiviset tunteet tarttuvat herkemmin kuin positiiviset ja tämän lisäksi ne kestävät noin kolme kertaa kauemmin, kuin positiiviset tunteet.  Ei siis ole yhdentekevää se, minkä tunteen viet mukanasi palaveriin, yhteistyötapaamiseen, asiakastilanteeseen tai muuhun vuorovaikutustilanteeseen.

Otetaan esimerkiksi työpäivä, joka alkaa iloisilla ja innostuneilla tunnelmilla. Sää on sopiva, lähtö töihin on tapahtunut sujuvasti ja työpäivä starttaa mukavilla sähköposteilla. Olet jo ehtinyt virittäytyä sinulle hyvään työnteon tunnelmaan, kun tietokoneesi yhtäkkiä sammuu ja ei enää käynnisty. Voit jo kuvitella tämän tilanteen ja tunnet, miten tunnelma muuttuu saman tien erilaiseksi. Iloisuus väistyy ehkä turhautumisen tai ärsyyntymisen tieltä. 15minuutin päästä, kun tietokoneesi on jälleen yhteistyöhaluinen ja -kykyinen, sinä sitä vasten et välttämättä ole. Aamun hyväntuulisuus on tiessään ja nyt on erilainen tuuli purjeissa.

Kun työpäiväsi jälkeen joku kysyy sinulta päivän kuulumisia, kerrot todennäköisesti tietokoneestasi, etkä niin mairittelevaan sävyyn. Pääset nopeasti ärsyyntymisen tunnelmaan takaisin. Tällaisissa tilanteissa meidän pitää kääntää tutkaamme hiukan vahvemmin huomaamaan myös ne hyvät asiat, onnistumiset tai hyvällä alulla olevat asiat, joita päivämme piti myös sisällään. Esimerkiksi huolimatta tietokoneen temppuilusta, sain asiakkaalta hyvää palautetta, nautin makoisan lounaan, vaihdettiin ajatuksia kollegan kanssa tms. Päivässä oli sekä hyvää että haastavaa, ei joko hyvää tai haastavaa.

Tunteet ja työyhteisön tunneilmapiiri pitovoiman ja vetovoiman tekijöinä, niin henkilöstön kuin asiakkaiden suhteen!

Oletko kuullut koskaan kenenkään kertovan, että hänellä on sellainen tunne, että esihenkilö ei kuuntelisi? Entä onko joskus tullut tunne siitä, että aina on kiire? Koetko tulleesi arvostetuksi?

Työelämään kuuluvat olennaisena osana muitakin tunteita, kuten joukkoon kuulumisen tunne, kuulluksi- ja nähdyksi tulemisen tunteet, luottamuksen tunne, kiireen tunne, arvostuksen tunne ja vaikkapa hallinnan tunne. Nämä kaikki tunteet ovat olennaisena osana ihmisen työarkea ja muokkaavat kokemustamme työarjestamme, sekä myös kuormitustamme. Jos tunnekokemuksemme työpäivästä-, viikosta tai kuukaudesta ovat pääsääntöisesti meille negatiivisia, näkyy se väistämättä myös kuormituksen puolella.

Työyhteisön tunteet ja työpaikan tunneilmapiiri koskettavat laajalla otannalla myös muualle; asiakkaisiin, sidosryhmiin, yhteistyökumppaneihin. Tunneilmapiiri vaikuttaa mitä suuremmaksi osaksi brändiä ja mielikuvaa kyseisestä organisaatiosta, työnantajasta, tiimistä tai asiakaskokemuksesta. Tämä taas vaikuttaa siihen, miten me suhtaudumme omasta roolistamme käsin kyseiseen organisaatioon. Ja kuten sanottua, tunne ohjaa käyttäytymistä, niin asiakas- kuin työntekijäpolun tai muun sidosryhmän näkökulmasta.

Myös hankalat tunteet ovat hyödyllisiä!

Mikä parasta, jokainen tunne on myös hyödyllinen ja jokaisella tunteella on paikkansa ja aikansa, niin työelämässä kuin -elämässä. Ilman tunteita, olisimme tunteettomia. Ja mitä se sitten meistä tekisikään?

Jokainen tunne on hyödyllinen, myös – ja ehkä etenkin- ne tunteet, jotka koet vaikeiksi tai itsellesi jollain tavoilla hankaliksi vastaanottaa, kokea tai tuntea.

Otetaan esimerkkejä:
Kiireen tunne. Miten ihana ja ihanan kamala tunne voikaan samaan aikaan olla. Kaikki tiedämme kiireen nurjan puolen, mutta koska olet viimeksi miettinyt kiireen monipuolisia hyötyjä? Kiireen hyötyjä ovat ehdottomasti mm. aikaansaaminen, tehokkuus, tavoitteen kirkastuminen, turhien rönsyjen karsiintuminen, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne. Kiire on myös osaltaan hyväksyttävä tekosyy ja kiire tekee meistä ehkä hiukan tärkeitä.

Häpeän tunne on mitä inhottavamman tuntuinen, mutta toisaalta kovin tärkeä. Häpeä ohjaa meitä vuorovaikutuksessa, miten olemme suhteessa toinen toiseemme. Jollei meillä olisi häpeää, olisimme häpeämättömiä, eli rajattomia.

Turhautuminen ja ärsytys ovat vihan pikkuserkkuja ja tunteena mitä energisoivimpia. Asioihin saa vauhtia, työt tulee tehdyksi ja tavoitteet saavutetuiksi, kun osaa käyttää näiden tunteiden energian positiivisesti ja rakentavasti.

Tässä yhteydessä on hyvä mainita, ettei vi**tus ole tunne, vaan itseasiassa kimppu tunteita. Usein tässä tunnesanassa on mukana mm. vihaa, pelkoa, surua, ärsytystä, jännitystä, turhautumista.

Tunteiden äärelle kannattaa hidastaa. Mikä tai mitkä tunteet ovat kyseessä, mitä tämä tunne kertoo ja mikä tunteen takana oleva ajatus on?

Tunnetaitoja kehittämällä parempaan hyvinvoivaan tuloksellisuuteen

Palataan kirjoitukseni alussa mainitsemaani esihenkilöryhmään ja heidän kokemukseensa tunteiden huomioimisesta esihenkilötyössä. Kysyin tältä ryhmältä, minkälaista tunneilmastoa he haluaisivat johtaa. Iloa! Riemua! Onnea! Energisyyttä! Tekemisen meininkiä! Kysyin heiltä, millaista olisi aina johtaa työyhteisöä, jossa olisi pelkästään näitä tunteita? Mitä jäisi puuttumaan, jollei tunneskaalassa olisi esimerkiksi rentoutta, ärsytystä, kiirettä, turhautumista? Voisin kuvitella, että ilman näitä tunteita ei myöskään tulisi innovaatioita tai muutoksia saattaisi olla hankalampi viedä läpi. Huomioitavaa on, että myös positiiviset tunteet, kuten innostuminen on itseasiassa aikamoinen energiasyöppö ja sitä kautta myös kuormittava. Tuskin meistä kukaan jaksaisi olla innostunut 8h päivässä, 47 viikkoa vuodessa. Eikä edes haluaisi olla.

Tunnetaidot ovat mitä suurimmalta osin työelämätaitoja. On ymmärrettävä omaa tunnemaailmaa, jotta voi erottaa oman tunteen toisen tunteelta. Näin suojataan omaa kuormitusta ja vahvistetaan palautumista. Palautuminen itsessään vahvistaa taas vastaanottamaan, jakamaan ja saamaan erilaisia tunteita ilman kuormitusta, joten itsestä ja omasta työkyvystä huolehtiminen on olennaista.

Tärkeää on myös työyhteisössä tunnistaa tunteita, mitä vaikkapa muutos nostaa esiin. Tunteita on hyvä normalisoida, esimerkiksi muutosten kuuluukin tuntua ja tuoda esiin erilaisia tunteita, aina ilosta vihaan ja pelosta suruun. Muutoksen tarve lähtee usein myös epätyytyväisyyden tai turhautumisen tunteesta. Töissä ajoittain kuuluukin olla kiireen tuntua, kunhan se ei ole kokoaikaista. Töissä on hyviä päiviä ja -hetkiä, sekä myös niitä toisenlaisia. Välillä ärsyttää, turhauttaa ja kiukuttaa, välillä naurattaa, hymyilyttää ja laulattaa.

Huomioitavaa on, että se mikä tuntuu minusta yhdenlaiselta, tuntuu todennäköisesti sinusta erilaiselta. Esimerkiksi minulle tuleva palaveri on täynnä jännitystä, pelkoa ja ahdistusta, sinua sama palaveri saattaa innostaa ja odotat malttamattomana palaverin alkua. Meidän tunteemme ovat erilaisia, koemme saman asian eri tavoin. Koemme myös yksittäisen tunteen omalla tavallamme, minun suruni todennäköisesti eroaa sinun samasta tunteesta. Hyvä tapa tarkastaa toisen tunnetilaa on yksinkertaisesti kysyä miltä tämä sinusta tuntuu, näin vältymme olettamiselta ja tulkinnalta.

Työyhteisöissä on hyvä käydä myös yhteisiä keskusteluja siitä, millaisia tunnereaktioita työyhteisössä hyväksytään ja toisaalta, missä menee rajat. Tunteet eivät ikinä oikeuta huonolle käyttäytymiselle, vaan käyttäytyminen on aina vastuullista toimintaa ja perustuu valintoihin. Työyhteisössä on tunnistettava myös ne kohdat, joissa voidaan käydä tunteista rakentavasti keskustelua, ja toisaalta myös ne kohdat, jolloin tunnekeskustelu ei välttämättä vie asiaa eteenpäin.

Lisäksi on hyvä pohtia niin sidosryhmiä, yhteistyökumppaneita sekä asiakkaita.
Millaisen tunnejäljen me jätämme heihin kohdatessamme?

Päivän aikana meissä kulkee noin 20 tunnetilaa, montako sinä tunnistat itsessäsi tänään?

Herättikö artikkeli tunteita? Minkälaisia?
Mikäli tunteet, tunnetaidot ja niiden kehittäminen (työ)elämässä yhtään resonoivat sinulle, kannattaa tutustua tämän artikkelin kirjoittajan, valmentaja Mari Rosenlundin vetämään Toisintekijöiden Tunteet työelämässä -verkkoluentoon.

Päijät-Hämeen Yrittäjien jäsenille tämä luento tarjoushinnalla 790 eur + alv (norm. 1190 eur + alv) 31.10.2023 saakka.
Voit tilata luennon soittamalla 0449868267 tai laittamalla sähköpostia johanna.peltovuori@toisintekijat.fi