Tiesitkö tämän? Vakuutus ei välttämättä korvaa yllättävää sadevahinkoa – Asiantuntija kertoo, minkä kriteerin pitää täyttyä   

Viime vuosina yritykset ovat oppineet varautumaan myrsky- ja tulvariskeihin yhä paremmin. Vakuutusyhtiö Fennian teknisen asiantuntijan Juha Mielosen mukaan tapaukset, joissa vahingot jäisivät kokonaan yrittäjän vastuulle, ovat varsin harvinaisia.

Fenniassa kirjataan vuosittain noin 100 yrityksille sattunutta myrskyvahinkoa. Pääsääntöisesti kyse on puiden kaatumisista rakennusten päälle. Vuotovahinkoja on toista sataa kuukaudessa. Tässä tilastossa ei ole eritelty erikseen tulvavahinkoja, joita on vähemmän. Suurin riski tulville on Suomen rannikkoseuduilla, suurten vesistöjen läheisyydessä sekä jokisuistoissa, mutta myös kaupunkien keskustat voivat olla vaarassa rankkasateiden aikaan. Tapauksia raportoidaan Mielosen mukaan joka kesä.

Yksi kesäinen riski on monen huulilla, mutta todellisuudessa tapauksia on varsin vähän.

– Salamaniskujen aiheuttamat vahingot ovat todella harvinaisia, vuositasolla niitä ei ole montaakaan. Yritykset ovat lisäksi oppineet varautumaan ja suojaamaan teknisiä järjestelmiään, Mielonen kertoo.

Miten yrittäjän pitäisi varautua?

Mielosen mukaan yrittäjän paras keino riskeiltä suojautumiseen on riittävän laaja vakuutusturva.

– Tarjolla on joko all risk -tyyppisiä vakuutuksia, jotka sisältävät kaikki turvat, tai sitten yrittäjä voi hankki erillisiä vakuutuksia, jotka katsotaan tarpeellisiksi yrityksen toiminnan näkökulmasta.

Jos all risk -vakuutus ei tunnu oikealta, Mielonen kehottaa yritystä varautumaan ainakin myrsky,- tulva- ja rikkovakuutuksilla. Rikkovakuutus voi korvata esimerkiksi sähköjärjestelmille koituneita vahinkoja.

– Usein myrskyvahingot koskevat myös kiinteistöä. Jos myrsky aiheuttaa vaikkapa vesikaton rikkoutumisen ja sitä kautta laajan vesivahingon, yrityksen toiminta voi keskeytyä kokonaan. Tämän varalta olisi hyvä huomioida, että vakuutuksessa on turva sekä omaisuudelle että toiminnan keskeytykselle.

Näin vakuutus korvaa myrskyvahingot

Myrskykorvauksissa on tuuliraja. Yleisesti ottaen myrskyllä tarkoitetaan tuulta, jonka puuskanopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.

– Kun myrskyvahinko koskee kiinteistön omaa verkkoa ja se on mainittu vakuutusehdoissa, vakuutus kattaa vahingon. Sähköverkon toimittajalla on oma vastuu, jos yhtiön verkko vioittuu ja aiheuttaa sitä kautta vahinkoa yritykselle, Mielonen selvittää.

Tulvavahingoissa raja-arvo

Poikkeuksellisesta rankkasadetulvasta aiheutuneiden vahingot käsitellään tulvavahinkoina. Niissä korvattavuuden edellytyksenä on, että sademäärä vahinkopaikalla on ollut vähintään 30 millimetriä tunnissa tai 75 millimetriä vuorokaudessa. Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.

– Saamme tulva- ja sademäärät Ilmatieteen laitokselta. Jos kyseessä on merivesitulva, käytössämme on vesistötulvalausunto Suomen Ympäristökeskukselta, Fennian Mielonen kertoo.

Esimerkiksi kivijalkamyymälän kellaritilaan päässyt vesi ei ole aina korvattavien vahinkojen joukossa. Vakuutusehtojen mukaan korvattavuusperuste täyttyy, jos kyseessä on poikkeuksellinen sademäärä.

– Normaalin sateen pitäisi pysyä kiinteistön ulkopuolella ja sadevesien tulisi ohjautua sinne, mihin ne kuuluvat eli sadevesiviemäriin, Mielonen huomauttaa.

Äkillinen vahingollinen salamanisku korvataan

Salamanisku voi pahimmillaan tehdä tuhoa sähköteknisille järjestelmille. Harvinaisissa tapauksissa salamanisku voi aiheuttaa tulipalon. Vakuutuksesta korvataan äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut esinevahinko, joka on seuraus suorasta salamaniskusta vakuutuksen kohteena olevaan omaisuuteen.

– Salamavahingot ovat pääsääntöisesti aina korvattavia. Toki käsittelemme jokaisen tapauksen erikseen ja selvitämme, mistä vahinko on aiheutunut. Tarvittaessa sähköalan asiantuntija ottaa kantaa vahinkoon, Juha Mielonen kertoo