Tiesitkö tämän? Verojen maksun koronahelpotuksien takaraja lähestyy – Toimi näin

Helpotettuun maksujärjestelyyn hyväksytty yritys maksaa maksujärjestelyssä olevista veroista korkoa 2,5 prosenttia normaalin seitsemän prosentin sijasta. Samalla maksuerät voidaan jaksottaa enintään 24 kuukauden aikajaksolle kuukausittaisiin eriin. Näin ollen lykätyt verot eivät tule maksuun yhdellä kertaa.

Helpotettuun maksujärjestelyyn pääsemisen edellytyksenä on, että kyseinen yritys on antanut kaikki veroilmoitukset, tulorekisteriin annettavat palkkatietoilmoitukset ja työnantajan erillisilmoitukset määräajassa. Veroja ei saa olla ulosotossa.

Saman kaltainen helpotettu maksujärjestely oli voimassa myös viime vuonna. Tällä hetkellä voimassa oleva järjestelymalli eroaa aikaisemmasta siten, että helpotettua maksujärjestelyä voi hakea, vaikka aiempi maksujärjestely olisi rauennut. Ehtona on, että aikaisemmat verot eivät ole ulosotossa.

Maksujärjestelyä voi hakea, vaikka aiempi maksujärjestely olisi edelleen voimassa. Näin verojen maksamiseen saa vielä lisää aikaa. Tällöin aikaisempi maksujärjestely korvataan uudella. Maksujärjestely raukeaa, jos yritys ei anna uusia vero- ja muita ilmoituksia, maksa maksuohjelman eriä määräajassa tai sille syntyy uutta verovelkaa maksujärjestelyn aikana.

Merkittävä huojennus yritykselle on myös se, että käsittelyssä oleviin maksujärjestelypyyntöihin liittyviä veroja ei lähetetä ulosottoon. Maksujärjestelypyyntö keskeyttää perintätoimenpiteet, kunnes asia on ratkaistu. Yrityksen verovelkaa ei myöskään julkaista verovelkarekisterissä eikä protestilistalla.

Helpotettua maksujärjestelyä voi hakea OmaVero-palvelun kautta, puhelimitse tai postitse. Lue tarkemmat ohjeet täältä. OmaVero-palvelussa asia hoituu valitsemalla Toiminnot-kohdasta Kaikki toiminnot ja edelleen Maksujärjestelypyyntö.

Konkurssien määrä palaamassa normaalitasolle

Osin verotukselliset helpotukset ovat pitäneet konkurssitilastot maltillisina. Aikaisemmin on pelätty, että luvut harppaavat nousuun.

Asiakastiedon tuoreen Datakatsauksen perusteella konkursseja on alkuvuonna aloitettu hiukan vähemmän kuin viime vuonna. Datakatsauksen mukaan viime viikolla aloitettujen konkurssien kokonaismäärä tavoitti ensimmäistä kertaa viime vuoden tason.

Konkurssiin on vuonna 2021 haettu yhteensä 1484 yritystä. Luku on pienempi kuin samaan aikaan vuosina 2018 ja 2019 eli ennen koronapandemian alkua.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää lukuja neutraalin positiivisina.

– Odotusten mukaista on, että konkurssiluvut alkavat palata normaalimpaan suuntaan. Hyvä uutinen on ollut se, että pelätty patouma ei toteudu. On hyvä muistaa, että voimassa on edelleen huojennuksia, jotka omalta osaltaan vähentävät konkurssihakemusten määrää. Olettaen, että pandemia ei pahene syksyllä, olemme tietyllä tavalla pystyneet estämään turhien pandemiasta johtuvien konkurssien hallitsematonta kasvua yhteiskunnallisilla järjestelyillä.

Helmikuun alusta syyskuun loppuun voimassa oleva väliaikaislaki estää velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi.

Malinen huomauttaa, että ”normaalimpaan” palaaminen on osin jopa toivottavaakin.

– Jos yrityksellä ei ole mahdollisuuksia jatkaa normaalioloissa, konkurssi on järkevä vaihtoehto. Pandemia on muuttanut jokaisen yrityksen toimintaympäristöä. Jos yritys ei ole mukauttanut toimintaansa, se voi kerta kaikkiaan tarkoittaa sitä, että toimintaympäristö on hävinnyt kokonaan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi