Tiesitkö tästä superfoodista? Viljelijä varautuu kysynnän kasvuun: ”Myimme loppuun kolmessa viikossa”

Hauhon Eteläisissä kypsyy marja, joka on vielä monelle suomalaiselle täysin tuntematon. Hunajamarja (viralliselta nimeltään marjasinikuusama) on soikea marja, joka on nostettu ”superfoodin” asemaan.

Viljelijä Juha Sipponen istutti ensimmäiset pensaat vuonna 2020. Sipposen viljelyksistä uutisoi ensimmäisenä Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset.

– Olin ostanut vanhan pienen maatilan, jossa on 5,5 hehtaaria maata ja 2,5 hehtaaria peltoa. Mietin, että jotain alan viljellä. Ensin ajatuksissa oli mansikka, hän kertoo Yrittajat.fille.

ProAgriassa marjaneuvojan juttusilla käyneeltä Sipposelta tiedusteltiin, oliko hän koskaan kuullut hunajamarjasta.

EU vapautti marjasinikuusaman viljelyn vuoden 2018 joulukuussa. Sitä ennen viljelyä ei sallittu EU-alueella, minkä vuoksi kyseistä marjaa ei ole viljelty Suomessakaan. Sipponen lisäksi hunajamarjaa kasvattaa Hannu Tamminen, jolla on tila Heinolassa.

– Sain ProAgriasta tiedon Hannusta. Soitin hänelle ja selvittelin asioita. Suurimman osan tiedoistani olen kuitenkin saanut googlettamalla kokemuksia Kanadasta, joka on maailman johtava marjasinikuusaman viljelijä. Siellä marjaa on kasvatettu jo 50 vuoden ajan, Sipponen kertoo.

Sipponen aloittaa keräämisen seitsemältä aamulla ja noukkii pensaista päivässä 100–150 kiloa.

Itse rakennettu keräyskone

Nollasta viljelyn aloittaneella Sipposella ei ole mennyt sormi suuhun. Hänellä on pitkä tausta viherrakentajana.

– Tänä vuonna homma on ollut melko haastavaa helteiden takia. Lajikkeet ovat kasvaneet kaksi viikkoa etuajassa. Marja kypsyy niin nopeasti, että on kiire saada ne pois pellolta. Hunajamarja alkaa varista heti, kun marja on kypsää.

Sipponen aloittaa keräämisen seitsemältä aamulla ja noukkii pensaista päivässä 100–150 kiloa apunaan itse rakennettu keräyskone. Sen jälkeen marjat käytetään putsauspöydällä, lajitellaan laatikoihin ja siirretään kylmiöön.

Marjasinikuusaman määrä Sipposen tilalla kasvaa merkittävästi lähivuosina, kun kaikki pensaat kasvavat täyteen loistoonsa. Tilalla on noin 5 500 pensasta, joiden pitäisi tuottaa parhaimmillaan 4–5 kiloa per pensas. Silloin kausityöntekijöitä tarvitaan tuplasti enemmän kuin tällä hetkellä.

– Marjan määrä tuplaantuu jo ensi kaudelle, yrittäjä kertoo.

Terveellisempää kuin mustikka

Sipposen tilalla oleva lato on muutettu tilamyymäläksi. Kysyntä on ollut lupaavaa.

– Viime vuonna saimme ensimmäiset marjat myyntiin. Myimme ne loppuun kolmessa viikossa. Tänä vuonna kysyntä on vielä vilkkaampaa, kun ihmiset alkavat hiljalleen olla tietoisia tästä marjasta.

Sipponen kehuu hunajamarjan ominaisuuksia. Tutkimuksissa on havaittu, että se sisältää antioksidantteja enemmän kuin mikään muu marja.

– Hunajamarja on siinä mielessä superfoodia, että sen ravintoarvot ovat 2,5 kertaa mustikkaa paremmat. Kyseessä on yksi maailman tutkituimmista marjoista, joka vahvistaa verisuonia.

Hunajamarja eroaa kokonsa puolesta merkittävästi esimerkiksi mustikasta: isoimmillaan marja on jopa neljä senttimetriä pitkä ja 2,5 senttimetriä leveä. Sipposen tilalla kasvaa neljää lajiketta, kahta kanadalaista ja kahta venäläistä. Niistä venäläisen maussa on ripaus hapokkuutta.

– Marja maistuu mustikan, mustaherukan ja vadelman sekoitukselta. Sitä voi käyttää samalla tavalla kuin muitakin marjoja, esimerkiksi puuron seassa ja leivonnassa. Pakastaminen on suositeltavaa.

Sipponen aikoo teettää marjasta marmeladia, kuohujuomaa ja myöhemmin myös glögiä. Limonadista on tehty koeversio.

Hintansa puolesta hunajamarja ei ole halvimmasta päästä: 250 gramman rasia maksaa seitsemän euroa. Kahden ja puolen kilon laatikon Sipponen myy 50 eurolla.

– Kaikille hinta ei ole este. Niitäkin on, jotka laskevat terveysvaikutusten päälle ja ostavat 25 kiloa marjaa, jolla pärjää talven yli.

Sipponen ennakoi, että marjaa riittää tällä kaudella enää muutamaksi viikoksi.