Toiminimiyrittäjä kirjoitti oppaan yksinyrittäjille – Pauli Komsi laski, missä vaiheessa kannattaa vaihtaa osakeyhtiöön ja löysi ongelman: ”Ei ymmärretä hinnoittelua”

Syyskuun alussa julkaistavan Neuvokas toiminimiyrittäjä -kirjan kirjoittaja, toimittaja Pauli Komsi mietti vuosien ajan opaskirjan toteuttamista.

Kirjan julkaisee Komsin oma yritys, vuonna 2010 perustettu Sanalinna, joka on toiminimi. Ensimmäisen yrityksensä, viestintäalalla toimivan Mediapantteri Oy:n Komsi perusti jo 90-luvun puolivälissä, jolloin hän oli vielä samaan aikaan myös palkkatöissä. 2010-luvulla Komsi työskenteli omistamassaan Finnpeak Hirsituote Oy:ssä, jonka myi uudelle tekijälle vuonna 2019. 

– Pyöritin yhdessä vaiheessa sekä osakeyhtiötä että toiminimeä. Silloin piti aina kysellä kirjanpitäjältä, miten tietyissä tilanteissa toimitaan ja miten yhtiömuodot eroavat toisistaan. Kaipasin opasta aiheesta, mutta sellaista ei ollut. Eikä taida olla vieläkään, tämä kirjani on käsitykseni mukaan ensimmäinen, Komsi kertoo.

Neuvokas toiminimiyrittäjän kirjoitusprosessi toi Komsille itselleenkin esiin uusia asioita toiminimiyrittäjyydestä. Hän selvitti muun muassa sitä, missä vaiheessa toiminimi kannattaa muuttaa osakeyhtiöksi.

– Päädyin lopputulokseen, että noin 90 000 – 100 000 euron liikevaihdon kohdalla sitä kannattaa tosissaan harkita.

Hän vertaa kirjassa myös toiminimi- ja kevytyrittäjyyttä.

– Toiminimellä kannattaa ilman muuta aloittaa yritystoiminta, se on niin joustava ja helppo tapa. Kevytyrittäjyyskin menee, mutta kun tullaan 6000-8000 euroon vuotuiseen laskutukseen, siinä vaiheessa kannattaisi olla oma toiminimi. Kirjanpitokulut eivät ole kovin suuret, etenkään jos maksaa arvonlisäverot kerran vuodessa. 

”Samalla myös yksinyrittäjän käsikirja”

Komsi kertoo halunneensa kirjoittaa kirjan muun muassa siksi, että toiminimiyrittäjän tilanne eroaa monessa tapauksessa merkittävästi osakeyhtiöstä. 

– Toiminimiyrittäjä vastaa kaikista sitoumuksistaan henkilökohtaisella omaisuudellaan. Oma koti, kesämökki ja sijoitukset ovat vaarassa, jos asiat yrityksen kohdalla menevät huonosti. Siksi on tärkeää jakaa tietoa toiminimiyrittäjyydestä.

Kirjassaan Komsi haastattelee neljää eri toiminimiyrittäjää. Heidän kauttaan nousee esille esimerkiksi omien nostojen merkitys.

– Eräs rakennusalan yrittäjä kertoo, miten iso juttu hänelle oli huomata osakeyhtiöön vaihtamisen jälkeen, ettei tililtä voi enää tehdä omia nostoja. Jokaisesta osakeyhtiön tililtä tehtävästä nostosta pitää maksaa palkan sivukulut ja mukaan tulee paljon byrokratiaa.

Komsi nostaa kirjassa esille myös hinnoittelun ongelmat aloittavan yrittäjän kohdalla.

– Monesti uuden yrittäjän ongelma on, että hän hinnoittelee tuotteet ja palvelut aivan liian matalalle tasolle. Ei ymmärretä, että hintoihin pitää laskea verot, yrittäjän vapaapäivät ja lomat. Lisäksi pitäisi pystyä maksamaan itselleen eläkettä. Voi olla, että tuntihinta pitää melkein tuplata, jotta rahaa riittää eläkkeiden maksuun ja että pystyy jonkin lomapäivänkin pitämään.

Komsin mukaan uutuuskirja soveltuu yrittäjälle, joka kaipaa uusia virikkeitä yritystoimintaan. Kirjassa käsitellään vinkkien muodossa muun muassa myyntiä, markkinointia, liikeideaa, kirjanpitoa, veroja, tuotteistamista, hinnoittelua ja yrittäjän omaa hyvinvointia.

– Toiminimiyrittäjä käynnistää firmansa yksin. Viime vuosina yksinyrittäjien määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi. Tämä opus onkin samalla myös yksinyrittäjän käsikirja, hän kertoo.

Viimeisen neljän vuoden aikana elinkeinonharjoittajien määrä on noussut noin 16 prosenttia. Vuoden 2021 aikana rekisteröitiin 17 165 uutta toiminimeä tai elinkeinonharjoittajaa. PRH:n tilastojen mukaan kaupparekisteriin merkittyjä yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli tammikuussa 2022 noin 237 000.