Tunnetko uudistetun työaikalain? Katso oleellisimmat muutokset – Näin sovellat uutta joustotyöaikaa ja työaikapankkia

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen kertoo Yrittäjän Podcastin uusimmassa jaksossa työaikalain vuoden alusta voimaan astuneista uudistuksista. Kuuntele jakso Supla-palvelusta.

Edellisen hallituksen ohjelmassa haettiin isoa uudistusta, jonka tavoite oli uudistaa työaikalaki perusteellisesti.

– Silloin ajatuksena oli, että maailma ja työnteon tavat ovat muuttuneet merkittävästi. Lopulta kävi niin, että mitään isoa rakenteellista muutosta ei päädytty tekemään. Toisaalta poliittisella päätöksentekijällä ei ollut ehkä rohkeutta lähteä mittaviin uudistuksiin, Atte Rytkönen kertoo.

1. Koskeeko työaikalaki pelkästään työnantajayrityksiä?

– Kyllä, pelkästään työnantajayrityksiä. Työaikalaissa määritellänä työsuhteissa olevien työntekijöiden työaikaa koskevia säännöksiä. Yrittäjän itse saa omista työajoistaan määrätä niin kuin itse katsoo parhaaksi. Joskus kuitenkin työntekijäkin voi olla yrityksessä sellaisessa asemassa ettei häneen sovelleta työaikalakia, vaikka hän onkin työsuhteessa.

2. Ymmärretäänkö uudistetun työaikalain perusteella työaika eri tavoin kuin aikaisemmin?

– Käytännössä uuteen lakiin kirjattiin käytännöt, joita on useimmissa työpaikoissa sovellettu jo aikaisemmin. Vanhassa laissa ei ollut säännöksiä esimerkiksi siihen, miten etätyötä käsitellään. Käytäntö on isossa osassa yrityksiä kuitenkin ollut se, että etätyö on ollut työaikaa siinä missä työpaikallakin tehty työ. Uudessa laissa tämä asia täsmennetään.

3. Onko matkustusaika uuden lain mukaan työaikaa?

– Lähtökohtaisesti matkustusaika ei ole työaikaa. Esimerkiksi silloin, kun työntekijä siirtyy kotoa työpaikalle ja päinvastoin tai jos asiantuntija matkustaa esimerkiksi ulkomaille, ei matka-aika ole lähtökohtaisesti työaikaa. Tältä osin laki on jatkossakin samanlainen. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa henkilö tekee vaikkapa siivoustyötä tai asennustyötä, joissa työpäivän aikana siirrytään kohteesta toiseen, silloin myös matka-aika työkohteiden välillä katsotaan työajaksi. Lisäksi, jos henkilö voi tehdä töitä matkan aikana, voi työhön käytetty aika olla työaikaa. Uutena elementtinä uudessa työaikalaissa on lisäys, että työnantajan velvollisuutena on ehkäistä työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta. Tältä osin on kuitenkin huomioitava, että työturvallisuuslaissa on jo aikaisemminkin ollut asian osalta työnantajan huolenpitovelvoite.

4. Miten työaikalain mukaiset säädökset menevät käytäntöön yrityksissä?

– Työpaikoilla voidaan luoda esimerkiksi omia käytäntöjä ja pelisääntöjä siitä, miten matka-aikoja voidaan käyttää työn tekemiseen. Se onpitkälti kiinni siitä, millainen työn luonne on. Työehtospimuksissa on usein lisäksi määritelty, miten matka-aikaa kompensoidaan, vaikka matka-aika ei itsessään olisi työaikalain tai työehtosopimuksen mukaista työaikaa. Työajaksi lukemisella on kuitenkin merkitystä muun muassa siihen, miten työntekijälle syntyy esimerkiksi ylityötä. Käytännöt matkustamiseen ja siitä mahdollisesti maksettavaan korvaukseenon kuitenkin syytä sopia työpaikalla.

5. Miten joustotyöaikaa voidaan uudistetun työaikalain mukaan käyttää?

– Joustotyöaika on kokonaan uusi elementti tässä laissa. Se on tarkoitettu aikaan ja paikkaan sitoutumattomaan työhön. Esimerkkejä ovat esimerkiksi tietotyö ja asiantuntijatyö, joita voi tehdä missä ja milloin tahansa. Joustotyöajasta työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti niin, että säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa kuten normaalistikin, mutta työajan pitää keskimäärin tasoittua 40 tuntiin neljän kuukauden ajanjaksolla. Joustotyöajasta voidaan sopia silloin, kun vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Tällainen työaikamuoto antaa työntekijälle itselleen enemmän mahdollisuuksia päättää siitä, milloin ja missä työtä tekee.

6. Millaisia ehtoja joustotyöajassa on uudistetun lain mukaan?

– Joustotyöaika ei ole samanlainen järjestelmä kuin esimerkiksi liukuva työaika, jota on mahdollista soveltaa käytännössä millaiseen työn tahansa. Joustotyöajasta ei synny lähtökohtaisesti ylityötä – paitsi silloin kun työtä tehdään työnantajan nimenomaisesti määräyksestä tai siitä erikseen sovitaan – eikä siinä ole sunnuntaityöaikaa koskevia rajoituksia. Jos työntekijä haluaa tehdä työtään sunnuntaina, hän voi niin tehdä mutta siitä ei makseta sunnuntaikorvausta. Joustotyöajasta on aina sovittava kirjallisesti ja sitä koskeva ehto voidaan myös kumman osapuolen taholta tahansa irtisanoa.

7. Mikä on työaikapankki ja miten sitä käytetään?

– Uudessa työaikalaissa on hyvää se, että lakiin on tuotu enemmän joustomahdollisuuksia. Työaikapankki on yksi tällainen mahdollisuus. Aikaisemmin työaikalaissa ei ole ollut työaikapankkia koskevia säännöksiä. Uudistuksella on haluttu tarjota työaikapankkia kaikkien yritysten käyttöön. Kiteytettynä työaikapankissa on kyse siitä, että työpaikalla on joskus tarvetta tehdä pidempää päivää ja joskus työtä on vähemmän. Näitä voidaan sovittaa yhteen pankittamalla tunteja silloin kun töitä on enemmän. Kun on hiljaisempaa, pankitettuja tunteja voidaan pitää palkallisina vapaina. Työntekijällä on oikeus saada työaikapankista vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodessa, jos työaikapankkiin on kertynyt tämän verran aikaa. Työaikapankista sovitaan aina siten, että se koskee lähtökohtaisesti kaikkia työpaikan työntekijöitä.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi