Tuomo Seiterä muistelee lopettavan tivolin historiaa – ”Kekkonen heitti tyttöjä alas laudalta Vedenneitohallissa”

Kun Tivoli Seiterän yrittäjäpariskunta Tuomo ja Mari Seiterä ilmoitti keskiviikkona lopettavansa tivolin kiertuetoiminnan, päättyy samalla pitkä ajanjakso suomalaista riemua ja ilottelua. Useampi sukupolvi on päässyt nauttimaan Tivoli Seiterän laitteista ja tunnelmasta jo lähes 60 vuoden ajan.

Tivolia 30 vuoden ajan luotsanneen yrittäjä Tuomo Seiterän mielessä risteilevät monenlaiset tunteet.

– Tunnen sekä helpotusta että haikeutta. Olen hieman surullinen, sillä ehdin olla tivolissa töissä vuodesta 1966 saakka, hän sanoo.

Tuomo Seiterän isä Lauri Seiterä perusti Tivoli Seiterän vuonna 1966, jolloin sen nimi oli Huvipuisto Seiterä. Tuomo-poika tarttui ensimmäisiin töihinsä jo 6-vuotiaana.

– Myin makkaraa makkarapalkalla, hän muistelee.

Vuonna 1991 Tuomo tarttui ohjaksiin ja ryhtyi tivolin yrittäjäksi. Hänen vetovuoronsa alkuaikoina tivoli teki 34 kiertuetta joka vuosi. Viimeisinä vuosina kiertueita on tehty 24 per vuosi. Yhtenä syynä kiertuemäärän laskuun ovat kohonneet polttoaineiden hinnat.

Tivolin tausta Linnanmäellä

Kun Linnanmäen huvipuisto perustettiin vuonna 1950, oli Lauri Seiterä yksi sen keskeisiä hahmoja. Hän pyöritti huvipuistossa useita pelejä, kuten ammuntaa, renkaanheittoa ja pommituspeliä. Seuraavana vuonna hän avasi Vedenneitohallin, joka oli yksi Linnanmäen kuuluisimpia kohteita vuosina 1951–1980.

Asiakas sai heitettäväkseen palloja, joilla yritettiin osua muutaman metrin päässä oleviin pieniin valkoisiin maalitauluihin. Maalien takana oli verkkoaita, jonka takana bikineihin sonnustautuneet naiset eli vedenneidot istuivat lavoilla odottamassa osumaa. Osuma vapautti lavojen lukitusmekanismin, jolloin tytöt tipahtivat kirkaisten alla olevaan vesisäiliöön.

Keväällä 1957 Lauri Seiterä sai uuden pelinhoitajan, Johanna Nuoliojan. Tälle tarjottiin alkuun vedenneidon vakanssia, josta hän kieltäytyi. Mutta pelinhoitaja hänestä tuli – ja Lauri Seiterän vaimo sekä Tuomon äiti.

Seuraavana kesänä Lauri Seiterä ryhtyi pystyttämään omaa tivoliaan. Siitä tuli sittemmin Tivoli Seiterä, jonka toiminta alkoi vuonna 1966.

Nostalginen trippi

Tehdään Tuomo Seiterän kanssa pieni legendaarisiin laitteisiin liittyvä nostalgiatrippi. Kerro, mitä sinulle tulee päällimmäisenä mieleen seuraavista laitteista.

Vedenneitohalli
– Faija keksi sen, ja se oli omana aikanaan hyvä bisnes. Kekkonenkin heitti tyttöjä alas laudalta vedenneitohallissa. Olin aikoinaan itsekin töissä hallissa. Mutta sellainen ei ole enää tätä päivää. Nykypäivänä ei ole enää mikään juttu, että tyttöjä on bikineissä julkisella paikalla. Aika aikansa kutakin.

Sähköautorata
– Klassikko, joka kuuluu tivoliin. Isä osti ensimmäisen sähköradan Linnanmäeltä. Myöhemmin olemme hankkineet niitä useita.

Vauhtivirveli
– Vauhtivirveli on kaikkien aikojen paras laitteemme, mutta nyt se on varikolla ja myynnissä. Myymme sen heti, kun joku ostaa sen pois. Tämä viimeisin laite on nimeltään Super-Walzer. Se on englantilainen ja Vauhtivirvelin neljäs versio. Ensimmäinen oli Ruotsissa rakennettu puuversio. Sen jälkeen meillä oli myös muun muassa amerikkalainen Vauhtivirveli.

Round-Up
– Sitä meillä ei ole onneksi ollut enää pitkään aikaan. Kerran se putosi maahan. Sylinterit menivät poikki, ja kyydissä olleilla murtui muutama luu.

Kiertueelle asuntovaunulla

Kuinka paljon asiakkaita Tivoli Seiterällä on ollut vuosikymmenten varrella?

– Paljon. Luvuista minulla ei ole mitään käryä, sillä tivolialueelle on aina päässyt joka kylässä maksutta.

Tivolin pyörittämisestä on vuosikymmenten varrelta tarttunut Tuomo Seiterän mieleen sekä iloisia että ikävämpiä muistoja.

– Kun aurinko paistaa ja kenttä on täynnä väkeä, on ollut tosi kiva olla Tuomo Seiterä. Silloin kun sataa räntää ja henkilökunnalle pitää maksaa palkkaa, työ ei ole ollut yhtään kivaa.

Nyt yrittäjäpariskunta kokee, että on oikea aika pistää hanskat naulaan. Tiedotteessaan he kertoivat lopetuspäätöksen syiksi muun muassa henkilökunnan saatavuuden, kohonneet paikkavuokrat, inflaation vaikutukset esimerkiksi kuljetuskustannuksiin sekä jatkuvasti kasvavan viranomais- ja lupabyrokratian.

– Työnteko on tehty tässä maassa mahdottomaksi, ja työntekijöitä on vaikea saada sitoutumaan. Täytän ensi kesänä 64 vuotta. En halua kaatua saappaat jalassa, Seiterä sanoo.

Mitä aiotte tehdä nyt, kun uusi aikakausi koittaa?

– Pidämme 36 vuoden aikana kertyneet kesälomat. Olemme hankkineet asuntovaunun, jolla lähdemme moikkaamaan Suomen Tivolia Oulussa ja Ville Sariolaa (Tivoli Sariolan yrittäjää) Turussa sekä kollegoita Ruotsissa.

Artikkelissa on käytetty lähteenä ”Tivoli Seiterän historia” -artikkelia osoitteessa huvipuisto.net