Tuore barometri: Pankkirahoitus tiukassa – ”Absurdeja vakuusvaatimuksia”

– Positiivista on se, että 54 prosenttia ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista aikoo hakea sitä kone- ja laiteinvestointeihin. Osuus on hieman suurempi kuin viime syksyn Pk-yritysbarometrissa, Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm toteaa.

Syksyn Pk-yritysbarometriin verrattuna pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käyttö on hieman lisääntynyt varsinkin pienissä yrityksissä. Finnveran palveluja tarvitsevat eniten kasvuhakuisimmat yritykset. Barometrin mukaan niistä lähes joka kolmas aikoo hakea rahoitusta Finnverasta. Kireät vakuusvaatimukset ovat yleisin syy olla hakematta tai saamatta rahoitusta.

– Ymmärrän, että pankkitoimintaa säännellään, mutta meneekö se tarpeettoman pitkälle? Se on oleellista pk-yritysten näkökulmasta, Lindholm nostaa esiin huolen pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta.

Luottopolitiikka kiristynyt – ”On pyydetty täyttä vakuutta ja jopa vähän ylikin”

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä. Lähes puolet Pk-yritysbarometrin vastaajista katsoo rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen ainakin jonkin verran, ja että rahoitusmarkkinoiden muutokset näkyvät rahoitusehdoissa. Barometrin mukaan kireät vakuusvaatimukset ovat pahin tunnistettu este rahoituksen saamiselle.

Kokous-, koulutus-, etätyö- ja toimistotiloja ydinkeskustoissa tarjoava Business Meeting Park Oy törmäsi viime vuonna koviin vakuusvaatimuksiin hakiessaan joidenkin satojen tuhansien eurojen rahoitusta.

– Olemme hakeneet rahoitusta kasvuun pankeista. Neuvottelut ovat vielä kesken. Meille on haitallista, kun vakuusvaatimukset ovat kiristyneet. Pankeilla on vähän absurdeja vaatimuksia. Mekin tuotamme voittoa, ja silti pitäisi olla vakuuksia. On pyydetty täyttä vakuutta ja jopa vähän ylikin, toimitusjohtaja-yrittäjä Kare Casalls kertoo.

Casallsin mukaan he pohtivat myös muita kuin pankkirahoitusvaihtoehtoja. Vuonna 2010 perustetulla Business Meeting Parkilla ei ole tällä hetkellä ulkoista rahoitusta.

– Olemme täysin omalla liiketoiminnalla kasvaneet.

– Pankille yksi tapa sanoa rivien välistä, että emme ole halukkaita rahoittamaan, on vaatia suuria jopa kohtuuttomia vakuuksia, Timo Lindholm tietää.

Pääekonomisti: ”Ongelma on pikemminkin yleistymässä, kuin poistumassa”

Finnveran pääekonomisti Lindholm korostaa kireiden vakuusvaatimusten ja rahoituksen saatavuuden ongelmien kasvavan tulevaisuudessa, kun palvelualojen kasvun myötä investoinnit ovat aineettomia.

– Kasvava vakuusongelmien lähde on se, että monella toimialalla investoinnit ovat aineettomia investointeja, jolloin ei ole seiniä tai halleja, joille markkina-arvo voitaisiin määritellä. Rahoittajat joutuvat miettimään erilaisia liikeideoita, ja niiden kannattavuutta.

Lindholmin mukaan tämä on kasvava trendi, sillä palveluelinkeinojen osuus nousee ja niillä elinkeinoilla on harvemmin tarjota kiinteitä vakuuksia.

– Tämä ongelma on pikemminkin yleistymässä, kuin poistumassa. Kun aivotyön kansainvälistymiseen haetaan rahoitusta, rahoittajat miettivät muun muassa tiimin osaamista, liiketoiminnan kautta syntyvää maksukykyä ja omistajan pääomia, Lindholm sanoo.

Erityisesti pienempien yritysten vakuuspulaa paikkaamaan Finnvera toi markkinoille viime syksynä uuden yrityksille vakuudettoman pk-takauksen, joka kattaa 80 prosenttia pankin myöntämän lainan määrästä, kertoo Timo Lindholm.

Enemmistö vie ilman luottovakuutusta

Kansainvälisyys on yhä useammalle pk-yritykselle arkipäivää ja kasvua sekä menestystä haetaan ulkomaankaupasta. Yhteensä 24 prosentilla pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla. Osuus vaihtelee toimialojen välillä. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Näin oli barometrin mukaan tehnyt 57 prosenttia pk-yrityksistä.

SY:n mukaan määrä on aivan liian suuri ottaen huomioon siihen liittyvät riskit. Tasan kymmenen prosenttia on vienyt laskua vastaan luottovakuutuksella. Käteisremburssia ja maksuajallista remburssia on käyttänyt yhdeksän prosenttia yrityksistä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi