HS: Turkulaiset Wolt-lähetit pettyivät päivitettyyn ansiotasoon – Yrittäjien asiantuntija muistuttaa: ”Lainsäädäntö suojaa heikompaa osapuolta”

Helsingin Sanomat uutisoi turkulaisten Wolt-lähettien tyytymättömyydestä nykyisiin ansioihinsa. Taustalla on toimitusehtojen muutos, joka astui voimaan alkuvuodesta. Muutoksista tiedotettiin läheteille etukäteen. Osa läheteistä kertoo, että heidän ansiotasonsa on jopa puolittunut.

– Lähettien palkkiot vaihtelevat merkittävästi, eikä esimerkiksi yksittäisten matkojen vertaaminen eri ajoilta anna oikeaa kuvaa palkkiokehityksestä, Woltin maajohtaja Joel Järvinen kertoo lehdelle.

HS:n mukaan Wolt on tietoinen toimitusehtojen muutosten aiheuttamasta tyytymättömyydestä, mutta kuljettajien ansiotason lasku ei ole yhtiön mukaan uusien ehtojen seurausta. Järvisen mukaan lähettien palkkiot vaihtelevat merkittävästi.

– Me emme näe, että ansiotaso olisi puolittunut tai romahtanut tämän vuoden aikana. Esimerkiksi Turussa viimeisen parin kuukauden aikana keskilaskutus on ollut samalla tasolla kuin kuukausina ennen uuden palkkiomallin voimaantuloa. Siellä voi toki olla yksittäisiä keikkoja, joista maksetaan selkeästi vähemmän, Järvinen jatkaa Helsingin Sanomille.

– Muutos varmasti herättää huolta. On mahdollista että emme ole viestineet tarpeeksi selkeästi, miten palkkiomalli nykyään toimii. Lähettisovellus muuttui ja lähettisopimus muuttui. Keikasta näkee nyt maksettavan summan etukäteen, kun aikaisemmin tämä tuli tietoon vasta jälkikäteen, maajohtaja jatkaa.

”Sopimusehtoja ei voi muuttaa yksipuolisesti”

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg katsoo, että Wolt-kuljettajien ja yrityksen välisessä tilanteessa on kyse laajemmasta kokonaisuudesta kuin pelkästään ruokalähettejä koskevasta sopimuksesta.

– Valitettavasti monilla aloilla on tilanteita, joissa pieni yritys tai yksinyrittäjä on käytännössä hyvin heikossa neuvotteluasemassa, kun sopijakumppanina on suurempi yritys. Tällöin pienelle yritykselle jää monesti vaihtoehdoksi vain hyväksyä annetut ehdot, jos haluaa työskentelyä ja yhteistyötä suuremman yrityksen kanssa jatkaa.

Rytkönen-Sandberg pitää tärkeänä, että jos sopimusehtoja ollaan muuttamassa, muutoksista neuvoteltaisiin perusteellisesti osapuolten kesken. Hän huomauttaa, että kummallakaan osapuolella ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa sopimusehtoja.

– Se vaatii aina lähtökohtaisesti molemminpuolista suostumusta. Lisäksi on muistettava, että lainsäädäntö suojaa myös yritysten välisissä sopimuksissa heikompaa osapuolta.

Oikeus käsittelee tapauksia

Elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa ei saa käyttää ehtoa tai soveltaa käytäntöä, joka on sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton.

Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta aiheutuva suojan tarve.

Alustatalouteen liittyy Rytkönen-Sandbergin mukaan usein kysymys siitä, tehdäänkö työtä yrittäjänä vai työsuhteessa.

– Ei voida sanoa, että asiaa pitäisi jokaisessa tilanteessa tulkita samalla tavalla, vaan nämä kysymykset on aina ratkaistava tapauskohtaisesti. Vuoden 2023 kesällä voimaan tulleella työsopimuslain muutoksella pyrittiin helpottamaan tätä rajanvetoa ja tulkintaa. Lisäksi tällä hetkellä prosessissa olevat oikeustapaukset tulevat varmasti osaltaan linjaamaan sitä, katsotaanko ruokalähettien jatkossa olevan yrittäjiä vai tekevätkö he työtä työsuhteessa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on linjannut aikaisemmin, että Woltit lähetit ovat työsuhteisia työntekijöitä. Samalla AVI totesi, että Woltin on pidettävä työaikakirjanpitoa kuskien työtunneista. Wolt valitti asiasta hallinto-oikeuteen.

Helsingin hallinto-oikeus sen sijaan katsoi vuonna 2021, että lähetit ovat yrittäjän asemassa.

Woltin omistaja vaihtui viime vuoden lopulla, kun amerikkalainen Doordash osti yrityksen. Tämän jälkeen Woltin lähettisovellukseen on tehty iso tekninen päivitys, johon myös palkkiomallin muuttaminen liittyi.

Osa Wolt-kuskeista on järjestänyt mielenilmauksia tulotason muutoksesta. Järvinen toivoo HS:n haastattelussa, että mahdollinen tuleva EU-direktiivi selkeyttäisi alan alustatalouden pelisääntöjä.

Wolt-sopimusten perusteella lähetit ovat itsenäisen yrittäjän asemassa. He maksavat bruttopalkastaan muun muassa verot ja eläkevakuutusmaksut.