Turvetuottaja ei käsitä, miksi voimalaitokset rahtaavat jätettä Italiasta, kun lähienergiaa olisi saatavilla – ”Poltetaan sitä, mitä halvimmalla saadaan”

Turvetta 35 vuoden ajan tuottaneen merijärveläisen Hannu Isokäännän turpeet on pian nostettu.

Kahden vuoden sisällä hän vuokraa maansa, ja paikalle nousee aurinkovoimapuisto.

Jos päätös olisi täysin omissa käsissä ja kysyntää olisi, Isokääntä jatkaisi turvealalla. Se nimittäin olisi rahallisesti kannattavampaa kuin maiden vuokraaminen.

– Vuokraaminen on tässä kysyntätilanteessa parempi vaihtoehto kuin jäädä epävarman hirttosilmukan varaan. 

Vielä tällä hetkellä Isokäännän Megaturve Oy työllistää ympärivuotisesti 12 työntekijää. Kesäaikana avuksi otetaan 15 aliurakoitsijaa.

Turvemarkkinasta on tullut niin epävarmaa, että sopimusten kanssa on oltava tarkkana, ettei nostettua turvetta jää myymättä.

Turpeen käyttö on vähentynyt päästökaupan ja haittaverojen takia. Yrittäjän mukaan turpeesta on tullut niin kallis polttoaine, että se ei enää kelpaa voimalaitoksille.

– Siellä poltetaan sitä, mitä halvimmalla saadaan.

Isokäännän yritykselle tilanne on tarkoittanut sitä, ettei investointeja tohdi enää tehdä. Kysyntäpiikit ovat entistä lyhyempiä.

– Kun sähkön hinta on korkealla, voi olla että meiltä tilataan turvetta muutaman päivän. Sitten voi mennä muutama viikko tai kuukausi, ettei voi toimittaa mitään.

Tilanne käy hankalaksi myös kuljetusyrittäjille, koska rekat seisovat. Kun kysyntää on, pitäisi olla valmis ajamaan yötä päivää.

Yrittäjä kantaa huolta myös kotimaisesta huoltovarmuudesta. Kun lähienergiaa ei haluta hyödyntää, toimitusketjut katkeavat.

Yrittäjän mukaan turpeesta on tullut niin kallis polttoaine, että se ei enää kelpaa voimalaitoksille.

Italiasta laivataan jätettä

Turve olisi laitoksille huippupolttoaine, mutta kalliin hinnan takia ne valitsevat jotain muuta. Kuten ulkomaista puuhaketta tai Italiasta tuotua jätettä.

Voimalaitoksille turpeen hinta on kolminkertaistunut päästökaupan ja haittaverojen takia. Yrittäjän on vaikea ymmärtää, miten ulkomailta tuotu jäte olisi hiilidioksidipäästöjen puolesta parempi valinta.

– Mitä järkeä on tuoda jostakin merten takaa puuhaketta tai jätettä Suomen satamiin? Puun hiilidioksidipäästöt per kilo ovat suuremmat kuin turpeella ja päälle tulevat vielä kuljetusten päästöt. Mitä jäte sisältää? Miten se voi olla maapallon ilmastolle parempi vaihtoehto kuin vierestä ajettu turve, Isokääntä kysyy.

Vastauksia hän ei ole juuri saanut.

“Mitä järkeä on tuoda jostakin merten takaa puuhaketta Suomen satamiin? Puun hiilidioksidipäästöt per kilo ovat suuremmat kuin turpeella ja päälle tulevat vielä kuljetusten päästöt.”

Hannu Isokääntä, yrittäjä

Sanna Marinin hallituksen tavoite etuajassa

Edellinen, Sanna Marinin johtama hallitus kertoi tavoitteekseen puolittaa polttoturpeen käytön vuoteen 2030 mennessä. Petteri Orpon (kok) hallitus on kertonut jatkavansa tätä työtä. Hallitus ei ole aikeissa laskea turpeen verotusta, mikä tukisi turpeen kysyntää.

– Turpeen käyttö putosi vuodessa yhteen neljäsosaan päästökauppojen ja lisättyjen haittaverojen takia. Minun mielestäni turve pitäisi luokitella uusiutuvaksi ja verotus asettaa puoliväliin fossiilisia ja uusiutuvia polttoaineita, Isokääntä ehdottaa.

Yrittäjä ihmettelee, miksei turpeen käytöstä saatavia euroja haluta jättää maakuntiin, joissa pienet paikkakunnat kamppailevat kasvavan työttömyyden kanssa.

– Tämä ala työllistäisi hyvin. Parhaimmillaan turpeen tuotannossa on ollut 12 000 työpaikkaa, nyt ehkä tuhatkunta.

Lisääkin ihmetyksen aiheita löytyy. Muun muassa se, että turvesuot jätettiin kesken, vaikka tuottajat olivat tehneet kalliita investointeja.

– Nyt paksu turvekerros on jäänyt monella suolla mätänemään.

”En tiedä, miten maatilat selviävät”

Isokäännän mukaan parin vuoden päästä turvetuottajia ei juuri enää ole. Hänen yrityksensä on tuottanut parhaimmillaan 150 000 megawatin edestä polttoturvetta. Viime vuonna määrä oli noin 50 000 megawattia.

– Ilman sopimuksia emme nosta ollenkaan, ettei käy niin, että turpeet jäävät aumaan. On kallista nostaa turve aumaan. Jos se jää myymättä, olemme vaikeuksissa, yrittäjä kertoo ja viittaa kalliisiin nostokustannuksiin ja suon kunnostamisen hintaan.

Megaturve ei ole ehtinyt kuolettamaan edellisiä investointejaan. Isokääntä ennakoi, että tätä vauhtia maatilojen käyttämä kuiviketurve loppuu pohjoisesta Suomesta muutaman vuoden sisällä.

– Sen jälkeen en tiedä, miten maatilat selviävät.

Turvealalla hän ennakoi lisää vapaaehtoisia lopettamisia, konkursseja ja alanvaihtoja.

– Nyt aletaan olla sillä rajalla, että turvetta ei saa enää nousemaan, jos valtiolta ei tule apua. Voimalaitosten omistajat vaativat voittoja, joita turpeen avulla ei saa.