Turveyrittäjä odottaa kauhunsekaisin tuntein tulevaa talvea: ”Suomi on isoissa ongelmissa” – Moni yrittäjä ehti myydä traktorinsa ennen kuin turpeen kysyntä pomppasi

Teuvalainen turveyrittäjä Jussi Harju odotti koko kevään valtiovallan korjausliikettä turpeen päästökauppaan. Sitä ei kuulunut.

Päästöoikeuksien hinnat ovat kohonneet sille tasolle, että turpeen energiakäytöstä on tullut monelle yritykselle liian kallista. Toisaalta pahentunut energiakriisi on lisännyt kiinnostusta turpeen käyttöön.

– Kesäkuussa lämpölaitosyrityksiltä tuli sellainen viesti, että he ottaisivat vastaan kaiken turpeen, mitä saamme maasta irti, vuodesta 1993 turvealalla toiminut Harju kertoo.

Viime talvena turvetta ei saanut menemään mihinkään. Ei ollut markkinoita.

Jussi Harju, turveyrittäjä

Tieto tuli myöhässä, sillä siinä vaiheessa ei ollut enää mitään tehtävissä. Turvetta ei ole myytäväksi sitä määrää, mitä yritykset tarvitsisivat.

– Viime talvena turvetta ei saanut menemään mihinkään. Ei ollut markkinoita. Vuosi sitten tähän aikaan kukaan täysjärkinen ei nostanut jyrsinturvetta. Nyt olisi kysyntää, mutta ei tavaraa.

Ilmiön taustalla on paitsi Ukrainan sodan aiheuttama pula energiasta, myös turpeentuotannon alasajo Suomessa. Olemme aikaisemmin uutisoineet aiheesta täällä.

Harjun mukaan turvetuottajille tarjotut romutuspalkkiot eivät ole tällä hetkellä ongelma tuotannon suhteen. Suurempi haaste on se, että urakoitsijoita ei ole.

– Työvoima on siirtynyt muille aloille. Traktorikalusto on realisoitu, ja kaikki on myyty, mikä on mennyt kaupaksi. Jos ministerit nyt sanovat yrittäjille, että nostakaa turvetta vuosi tai kaksi, kuka sellaiseen lähtee investoimaan, hän kysyy.

”Välillä lievää kauhua”

Harju suhtautuu pelokkain tuntein ensi talveen. Hän uskoo, että Suomi on isoissa ongelmissa lämmitysenergian riittävyyden kanssa.

– Välillä tunne on lievää vahingoniloa, välillä lievää kauhua. Totuus turpeen käytön alasajosta tuli vastaan älyttömän nopeasti. Poltettavaa tavaraa on varsin vähän. Ensi talvi tulee olemaan melko kaoottinen, ja vielä pari talvea sen jälkeenkin ennen kuin tilanne tasaantuu. Polttoainevarantoon tulee valtava lovi.

Isot lämpölaitokset joutuvat Harjun näkemyksen mukaan kuluttamaan rajusti omia varantojaan ensi talven aikana. Hän harmittelee, että vielä viime vuonna Suomesta rahdattiin turvetta suuria määriä Keski-Eurooppaan.

– Turvepuolella pakka on niin levällään, että on todella vaikea sanoa, mitä isossa mittakaavassa tapahtuu. Ymmärtääkö keskieurooppalainen asiakas sen, että turvetta ei tulekaan, jos sellaisesta on sovittu. Ei turvetta tule muualtakaan, Harju huomauttaa.

Hän on laskenut, että 15 asteen pakkaspäivänä Suomen sähköntuotantoa uhkaa usean tuhannen megawatin vaje, vaikka Olkiluoto 3 saataisiin käyntiin. Samalla sähkön hintaan on luvassa ennätyksellisiä hintapiikkejä.

– Pidän täysin mahdollisena, että yksittäiset hintapiikit tulevat käymään yli 1-000 eurossa megawattitunnilta. Siinä tilanteessa päästökauppa ei merkitse enää mitään. Sitten vaan mietitään laulun sanoin, että kuka saa ja kenelle annetaan.

Turvetta on nostettava, muuten yritystoiminta loppuu

Harjun yritys kerää parhaillaan kuiviketurvetta. Hän on jatkanut sinnikkäästi turpeen keräämistä, koska vaihtoehtoakaan ei ole.

– Meidän on pakko tehdä, muuten yritys loppuu täysin. Minulla asiakkaita riittää niin kauan kun maatiloja on pystyssä. Tosin tilanne alkaa olla sielläkin todella vaikea energianhintojen kallistumisen takia.

Harjun yritys Harjun Turve käynnisti viitisen vuotta sitten laajentumisprosessin. Se hankki uutta luvitettua turvealuetta, joka on täydessä tuotannossa ensi kesänä. Ensi talven energiapulaan niistä ei siis ole apua.

– Ajamme vielä vanhojakin alueita, joilla turvetta on vielä sen verran, että pystymme pitämään tuotannon käynnissä. Käytännössä olemme kuitenkin lopettaneet jyrsinturvetuotantomme, Harju kertoo. 

Toiveissa päästökauppakompensaatio: ”Aloite haudattu”

Harju on ollut ajamassa lakialoitetta, joka muuttaisi turpeen uusiutuvaksi energiamuodoksi vuotuisen kasvun osalta.

– Valtiovallan pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja mahdollistaa päästökauppakompensaatio. Muuten alkaa kaatua muitakin kuin turvealan yrityksiä.

Luonnontilassa olevan ojittamattoman suon on todettu kerryttävän turvetta. Se tapahtuu hitaasti, mutta tältä osin kyseessä on uudistuva biomassa. Harju toivoo eduskunnan talousvaliokunnalta päätöksiä.

– Päästökauppavapautus uusiutuvan turpeen osalta mahdollistaisi edullisen energian saannin. Samalla pitäisimme maaseudun hengissä. On turhaa rahan hukkaamista, että suljemme suot ennen kuin niiden elinkaari on päättynyt. Silloin metaanipäästöt eivät lopu.

Toisin Harjun mukaan kävisi, jos turve nostetaan kyseiseltä alueelta loppuun aina kivennäismaahan asti. Sen jälkeen alueelle voidaan istuttaa metsää.

– Silloin saamme uusia hiilinieluja ja lisäksi käytämme energian hyväksemme. Tämä hallitus tuskin käsittelee asiaa, jolloin seuraavan hallituksen pitää käydä koko prosessi läpi uudestaan. Turveyrittäjät ovat liian pieniä toimijoita saadakseen asiaa eteenpäin.