YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Tutkimuksen ja kehittämisen verokannustin hyväksyttiin sittenkin – Verovähennyksen maksimi miljoona euroa
Verokannustimella rohkaistaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Hallituksen jo kertaalleen hylkäämä tuotekehityksen verokannustin on hyväksytty eduskunnassa. Kannustin astuu voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä.
Kannustin sai alkunsa kansanedustajien tekemästä lakialoitteesta. Sen takana on puolueiden yhteinen työryhmä.
Tammikuun jälkeen yritys voi vähentää tutkimus- ja kehitysmenoja verotuksessaan. Kannustimella halutaan rohkaista pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yritys voi vähentää enintään puolet tutkimus- ja kehitysmenoista sekä 45 prosenttia näiden menojen lisäyksestä edellisvuoteen verrattuna. Osuksien yläraja on 500 000 euroa eli yhteensä vähennyksiä voi tehdä enintään miljoona euroa.
Energiakriisi pakottaa uudistumaan
Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä toivottaa verokannustimen tervetulleeksi.
– Yrittäjäjärjestössä olemme pitäneet tärkeänä, että suorille tuille perustuvaa Suomen julkisten innovaatiokannustimien järjestelmää täydennetään pysyvällä verokannustimella, joka käsittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkamenojen lisäksi myös ostopalvelut, hän sanoo.
Akuutti energiakriisi sekä taustalla herkeämättä jylläävä digitaalinen ja vihreä siirtymä ovat Mikkilän mukaan pakottaneet yrityksiä uudistumaan.
– Uudistuminen edellyttää innovaatioita ja niiden laajaa käyttöönottoa. Tarve tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäpanostuksille on ilmeinen myös pk-yrityksissä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan nyt hyväksytyt verokannustimet tukevat erityisesti pk-yrityksiä lisäämään innovaatiopanostuksia.
Mikkilä korostaa, että pk-yrityksiä ja niitä palvelevia tilitoimistoja on ohjeistettava verokannustimen käytöstä.
– Koska tutkimus- ja kehitystoiminnan käsitettä ei ole mahdollista määritellä tyhjentävästi, on perusteltua, että lisävähennyskelpoisuuden arvioinnissa lähtökohtana on laaja tulkinta. Olisi suotavaa, että Verohallinnon soveltamisohjeeseen sisällytetään käytännön esimerkkejä ja että soveltamiskäytännön karttuessa ohjeistusta päivitetään uusin esimerkein. Viestinnällisiä toimia on jatkettava riittävän pitkään myös lisävähennyksen tultua voimaan.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi