Tyhjänpantiksi jäänyt rantaviiva pistettiin tuottamaan Karhella jo hyvissä ajoin – Mökin varustelutaso tosin on tänä päivänä vähän toinen kuin aloitettaessa
Toinen osapuoli oli Itä-Euroopassa
Teuvo on toimittajaa vastassa yksin, sillä Teuvon vaimo Anne Hakanen ei nyt päässyt paikalle. Hän on parhaillaan autoilemassa jossakin päin Itä-Eurooppaa. Syy siellä kurvailuun on perheen karvainen jäsen Pate, joka on osallistumassa oman lajinsa, Imailin terrierien eli arkikielellä glennien, Maailmanvoittaja-näyttelyyn. Sellainen järjestettiin Brnossa Tsekeissä ja sieltä muuten palattiin myöhemmin kotiin voittajan kanssa. Teuvo itse epäilee, että Anne olisi ollut pariskunnasta parempi haastateltava.
– Hän täällä on suunnitelmat ja sisustukset enemmän pohtinut. Minä olen ollut enemmän tuossa itse rakentamisessa, Teuvo vähättelee.
Vakuutan kuitenkin meidän pärjäävän ihan hyvin näin. Eihän tässä nyt varsinaisesti Glorian Koti -julkaisuun olla kirjoittamassa.
Aika kaukana mielikuvien mökistä
Rakennuksen puitteiden puolesta ihan hyvin olohuoneen sohvalle tosin olisi voinut istahtaa myös sisustuslehden toimittaja. Uusi tila kun on kaikin puolin edustuskuntoinen. Sen huomaa jo ilman sisustusarkkitehdin tutkintoakin. Samalla tästä saan yhden hyvän tekosyyselityksen siihen hutiajeluuni. Kun kohteena on Muotiaisten Lomamökit -niminen firma, oli oma mielikuvani lähtökohtaisesti huomattavasti mökkimäisempi.
Tarkalleen ottaen kohteemme sijaitsee siis Ylöjärven Karhella, Karhejärven rannassa ja yrityksen tuoreimmissa vuokramökeissä. Ne ovat nimeltään Villa Karhen Helmi ja Villa Karhen Timantti, joista olemme nyt tulleet sisälle jälkimmäiseen. Talot ovat pohjaltaan identtiset, mutta värimaailmaltaan ja sisutuksiltaan kuitenkin vähän erilaiset. Uusia ne ovat molemmat, sillä Helmi valmistui juhannusviikoksi 2020 ja Timantti maaliskuussa 2021.
olemuksessa, sillä paino tippui remonttien myötä useammalla kymmenellä kilolla.
Annen kotikontuja
Nämä maisemat ovat tuttuja kummallekin yrittäjäpariskunnasta, olkoonkin, että tänä päivänä Teuvo ja Anne asuvat noin 13 kilometrin päässä Haverissa, jossa yrittäjillä on niin ikään kaksi mökkiä. Pidempään kaksikosta näitä maisemia on ehtinyt ihailla Anne, sillä nämä ovat hänen lapsuutensa kotiseutuja. Kotitalo sijaitsee vajaan kilometrin päässä tältä tontilta.
Ei Teuvokaan enää ihan mikään uudistulokas ole. Tänne muutettiin jo 1982, jolloin pariskunta astui avioon. Teuvolla oli tuolloin mittarissa 19 vuotta ja Annella 17. Mökkivuokrausta oli Annen perheessä harrastettu tuolloin jo pidemmän aikaa. Sen aloitti Annen isä Toivo Karhenmaa jo 60–70-lukujen taitteessa. Tuolloin sahayrittäjä rakennutti Karhenjärven rantaan viisi perinteistä lautamökkiä.
Toivo oli aikaansa edellä
Toivossa oli visionäärin vikaa, sillä hänen aloittamansa vuokramökkibisnes oli koko maassa hyvin vähäistä. Kaupungistuminen ei ollut vielä edistynyt lähimainkaan nykytilannetta, ja hyvin suurella osalla suomalaisista talouksista oli edelleen tiiviimmät kytkökset maaseutuun eikä nykyisen kaltaista tarvetta vuokramökeille.
Toivo Karhenmaalle aika oli kuitenkin kypsä. Suvun maatilalla oli karjanpidosta luovuttu jo 70-luvulla, ja kun iso osa pelloista oli pantu vuokralle, oli tyhjänpantiksi jäänyt vielä puolisen kilometriä järvenrantaa. Toivo keksi siis sille käyttöä. Mökkivuokraukseen potkua antoi aikanaan Toivon sahayrittäminen. Sitä kautta kun tykötarpeita mökkien tekemiseen oli omasta takaa.
– Toki sekin auttoi, että noihin aikoihin lupamenetelmät mökkien tekoon olivat aika kevyt, Teuvo taustoittaa.
Tänä päivänä vuokramökkejä on kaikkiaan kahdeksan. Niistä neljä on edelleen niitä alkuperäisiä, joiden lisäksi uudempaa tuotantoa on kaksi Haverissa sijaitsevaa 125-neliön mökkiä ja nyt uudet 150 neliön mökit Karhella.
Rapuherkkua Pietariin saakka
Mökkitoiminnalle nimensä antanut Muotiainen juontaa juurensa vuonna 1596 perustetusta Muotiaisten Kartanosta. Alkuperäisen päätalon sijainti ei ole enää kenenkään tiedossa, mutta sen kirjatieto paljastaa, että kyseinen tila oli melkoinen mammutti. Maa-alaa kartanolla oli peräti 2500 hehtaaria. Se jaettiin myöhemmin 1700-luvun isojaon aikaan 17 torppaan.
Annen suku Virtaset saapuivat tänne aikanaan Suodenniemeltä, ja hekin ovat siis asuttaneet Karhea jo useamman sukupolven verran. Hyvin paikallista historiaa tunteva Teuvo Hakanen tietää kertoa Muotiaisten historiasta senkin yksityiskohdan, että näiltä seuduilta käytiin aikanaan jopa ulkomaankauppaa. Edelleenkin harvinaisen puhtaana säilynyt Karhejärvi kun oli jo tuolloin rapurunsas vesistö.
– Niinpä täältä on viety aikanaan pärekoreissa rapuja Pietariin herrojen herkuksi, Teuvo kertoo. Asiaa auttoi tuolloin se, että vedenpinta oli tuntuvasti korkeammalla. Karhejärvestä oli suora yhteys Näsijärveen, joka taas oli oman aikansa maantie.
Ikävä yllätys
Mainittakoon se jo tässä vaiheessa tekstiä, että mökkien vuokraus ei ole missään vaiheessa ollut sen puolin Annen kuin Teuvonkaan päätyö. Pääsääntöisesti leipä pöytään on läpi koko historian tullut palkkatöistä. Anne on tehnyt pitkän työuran lähihoitajana, ja Teuvo on ajanut rekkaa. Mökkien vuokraamista on sitten tehty aina näiden päätöiden ohella.
Tämä liiketoiminta lankesi Annen ja Teuvon käsiin tyystin yllättäen ja ikävällä tavalla. Vain vuosi nuoren parin häiden jälkeen Annen isä Toivo sai äkillisen sairaskohtauksen, joka johti viikkoa myöhemmin hänen menehtymiseensä. Anne ja Teuvo joutuivat pikaisella aikataululla ottamaan toiminnan ohjakset kouraansa. Annen äiti Aira ei sitä voinut tehdä noihin aikoihin heikosti hoidettavissa olleen ms-tautinsa takia.
Vähemmän kadehdittava alkuvuosi
Usein käytetty termi ruuhkavuodet tiivistyikin Hakasten perheessä äärimmäisellä tavalla vuodenvaihteen 1982–1983 tienoilla. Hakasten perhekoko kasvoi kolmeen marraskuussa 1982, Toivo menehtyi tammikuussa 1983, ja vain kuukautta myöhemmin Teuvon piti aloittaa pakollinen varusmiespalvelus. Teuvon mieleen on jäänyt sekin, että tuolloin elettiin vielä poikkeuksellisen kylmää talvea.
– Lähtiessäni armeijaan tänne kotitilalle jäi muutaman kuukauden ikäinen Jani, 17-vuotias tuore äiti Anne ja Toivon 80-vuotias äiti. Ei sinne armeijaan kovin hyvillä mielin lähtenyt, Teuvo tuumaa.
Hän muistelee, että samassa komppaniassa Parolannummella oli lähettinä lapsuudenystävä Matti Kauppila Kyröskoskelta. Hän kun venkslaili väijyvuoroja ja lomia Teuvon eduksi.
– Matin ansiosta sain melko hyvin lomia, mistä oli iso apu, Teuvo myöntää. Lisäksi komppanian luutnantti Alen ymmärsi tilanteeni, ja sain hänen kanssaan sovituksi, että suoritan varusmiespalveluksen kahdeksassa kuukaudessa. Se oli sen ajan minimipalvelusaika, Teuvo kertoo.
Tervetullut lisätienesti
Ja kun pakollinen velvollisuus oli pois alta, oli aika keskittyä tulevaisuuteen. Perheen taloudellista tilannetta auttoi se, että armeijan melko kitsas päiväraha vaihtui takaisin palkkaan. Teuvo kun jatkoi siviiliin palattuaan hommiaan Ristikkopuun kattotuolitehtaalla.
Annen isän aloittamaa vuokramökkitoimintaa pariskunta päätti kuitenkin jatkaa. Se kun tarjosi ihan tervetulleen lisätulon perheeseen, jonka kasvoi nelihenkiseksi 1984. Vielä 80-luvulla mökit vuokrattiin käytännössä aina pidemmäksi aikaa, useimmiten koko kesäksi. Asiakkaat olivat pääsääntöisesti Tampereen tai sen kehyskuntien asukkaita. Jossain vaiheessa oli kuulemma testattu viikkovuokrausta, mutta se havaittiin siivouksineen ja muine säätöineen vielä tuolloin liian hankalaksi.
– Aamulehteen pistettiin ilmoitus ja sitten odotettiin, että puhelin soi. Sitähän se vielä 80-luvulla pitkälti oli.
Edellinen iso investointi osui vuosituhannen vaihteeseen
Nykyiset uudismökit eivät ole ensimmäinen kerta, kun yrittäjät ovat ottaneet ison investointiriskin. Viimeksi samassa tilanteessa oltiin noin 20 vuotta sitten, kun yrittäjät päättivät ryhtyä rakentamaan Haverin alueella. Tähän investointiin potkua antoi Teuvon oma ura kunnallisissa luottamustehtävissä. Sitä kautta hän sai kuulla kunnalla tuolla kaupan olleesta tonttimaasta. Kohtuuttomia omaisuuksia itse tontteihin ei joutunut uhraamaan, sillä Haverin silloinen tola oli sanalla sanoen huono. 90-luvun lama ei ollut todellakaan kohdellut vanhalle kaivosalueelle toteutettua matkailubisnestä hyvin.
– Melko moni tuolloin ajatteli, että valkotakkisethan noille pitäisi kutsua. Alueen alamäki oli vielä monella tuoreessa muistissa, Teuvo kertoo. He olivat kuitenkin yhdessä vaimon kanssa istuneet alas, ottaneet ruutupaperin esiin ja tehneet kustannuslaskelmia.
– Laskimme paljonko meidän pitäisi saada vuokralaisia ja niin poispäin ja päädyimme siihen, että kymmenessä vuodessa tämä voisi olla maksettu pois.
Neliöistä tai laadusta ei tingitty
Haverin mökit tehtiin aivan erilaisiin tarpeisiin kuin sitä edeltäneet mökit. Alun perin tontteja oli Haverissa kolme, mutta lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa tontteja muokattiin niin, että sinne saatiin kaksi vähän isompaa mökkiä. 125-neliöiset mökit valmistuivat perättäisinä vuosina 2000 ja 2001.
– Se, että näistä tehtiin niin isoja, oli tyystin vaimon ansiota. Kuten täällä, hän vastasi myös siellä siitä suunnittelupuolesta, Teuvo kehuu.
Muutenkin Haverin mökeillä haluttiin vastata asiakaskunnan selvästi kasvaviin laatutarpeisiin. Kesäasumisen sijaan nyt talot tehtiin ympärivuotiseen käyttöön ja muutenkin puitteet haluttiin tehdä viimeisen päälle.
– Tällä määrällä aletaan olla aika rajoilla. Siivousta ja muuta on jo niin paljon, että jonkun pitäisi jäädä tekemään pelkästään sitä. Tosin yksin tätä ei ole jouduttu tekemään, vaan minun ja Annen lisäksi tässä on ollut mukana myös etenkin poikamme Jani perheineen.
Itänaapurin uusrikkaat tykästyivät
Vuosituhannen vaihteeseen ajoittunut riskinotto kannatti. Yrittäjät hyötyivät tuolloin eritoten itänaapurissa tapahtuneesta talouskehityksestä, joka oli luonut Venäjälle melko runsaan uusmiljonäärien ryppään. Heistä monelle Suomesta tuli lempimatkakohde, ja tälle porukalle upouudet ja huippuvarustetut mökit osuivat kuin nyrkki silmään.
– Meillä oli noihin aikoihin ainoat tämän alueen viralliset viiden tähden mökit, joten kysyntää riitti, hän muistelee ja toteaa niiden aiemmin tehtyjen laskelmien pitäneen varsin hyvin kutinsa.
– Ei siitä kummoista omaisuutta yrittäjille saatu, mutta pystyimme kuitenkin lyhentämään velat aivan sovittua tahtia ja hankkimaan mökeille moottorikelkkoja ja muita lisävarusteita, Teuvo muistelee.
Laatukärki edellä – tälläkin kertaa
Siinä missä kahden vuosikymmenen takaisessa rakennusprojektissa panostettiin laatuun, sama pidettiin keihäänkärkenä myös uudessa investoinnissa. Timantti ja Helmi kun suunniteltiin ja rakennettiin kustannuksista tinkimättä. Tämä näkyy myös varustelutasossa porealtaita, jättitelevisioita ja trampoliineja myöten.
Entä mikä sitten on motivoinut tekemään kahta työtä ja ottamaan isoja taloudellisia riskejä? Siihen Teuvo Hakanen ei osaa antaa yksiselitteistä vastausta.
– Ehkä se on se, että olemme molemmat tottuneet koko ikämme tekemään. Kai tätä joku voi harrastuksenakin pitää, hän myöntää. Toisaalta etenkin tuoreimman investoinnin taustalla on ollut se, että tämä on tehty investointina myös tuleville sukupolville, Hakanen tuumaa.
Aikamoinen ajoitus
Ajoituksellisesti korona osui investoinnin kanssa vähän hankalaan yhteyteen, sillä epidemian rantautuessa Eurooppaan, oli Helmen rakentaminen jo täydessä vauhdissa. Koronarajoituksineen epidemia löikin aika paljon kysymysmerkkejä tulevaisuuden osalle. Siinä vaiheessa oli kuitenkin jo myöhäistä perääntyä. Markkinointikin oli jo aloitettu. Siinä luvattiin kaiken olevan valmista juhannukseksi. Tästä pystyttiin pitämään kiinni, vaikka se tiukalle menikin. Pientä viilausta tehtiin vielä juhannusviikon maanantaina, vain tunteja ennen ensimmäisten asiakkaiden saapumista.
Kovaa hommaa
Pohjatyöt oli aloitettu tontilla jo hyvissä ajoin, sillä tontin raivauksen lisäksi tarvetta oli myös tontin perustan tekoon liittyvässä massanvaihdossa. Rantaan ajettiin omalta soramontulta aika moinen lasti uudismaata
– Meillä oli kolme traktoria ajossa, ja vaikka matkaa sorakuopalle ei ole kuin vajaa kilometri, niin 250 kilometriä minullakin traktorille tuli kolmessa päivässä, Teuvo kertoo.
Uudisrakennusten alta purettiin pois kaksi kappaletta niitä yli puolivuosisataa sitten valmistunutta mökkiä vähintäänkin täysin palvelleina. Myös nykyiset talot on tehty pitkänpuoleista elinkaarta ajatellen. Pellitkin on ostettu sitä tasoa, jonka pitäisi kestää Suomen talvia ja suvia ainakin 50 vuotta.
Ajatus on kääntynyt päälaelleen
Sekin hyvä puoli ajoituksessa oli, että esimerkiksi materiaalivaikeuksina korona ei tällä työmaalla ehtinyt näkyä. Ja oikeastaan kaikki kevään uhkakuvat jäivät toteutumatta. Kesäksi 2020 mökin varanneista viikkoasiakkaista kukaan ei lopulta perunut tuloaan.
– Joitakin lykkäyksiä loppuvuoden viikonloppuihin tuli, mutta kokonaisia viikkoja ei perunut kukaan. Ylipäätään tilauskirjamme täyttyi mallikkaasti, ja käsittääkseni tilanne oli aika samansuuntainen koko mökkialalla, siitäkin huolimatta että ulkomaiset mökkeilijät jäivät tyystin väliin.
– Ehkä kuitenkin tämä pitkässä juoksussa on ollut kotimaisten matkailuyrittäjien voitto, Teuvo tuumaa.
Tämän vuosituhannen mökit ovat auki myös talvikaudella
– Alkuperäiset lautamökit ovat käytössä vain kesäkauden, kun taas sekä Haverin kaksikko että Karhen uudistulokkaat ovat ympärivuotisessa käytössä. Toki kesä on näidenkin osalta se huippusesonki, mutta Teuvon mukaan ilahduttavan paljon kysyntää on muulloinkin.
– Etenkin viikonloppuisin varauksia on ollut todella mukavasti.
Yrittäjä vinkkaa, että kaikista huokeimmin uudenkarhean karhelaismökin vuokraaminen onnistuu keskellä viikkoa. Hän itse huomauttaa, että työntekokin etätyöammateissa onnistuu täältä hienosti. Siitä pitää huolen hyvä nettiyhteys, joka on jo saanut asiakkailta kehuja.
– Oli meillä kesälläkin useampi täällä vielä päivän tai pari töitään tehnyt, ja hyvin olivat kokoukset onnistuneet Kiinaa ja Yhdysvaltoja myöten näillä yhteyksillä, Teuvo vakuuttaa.
Valtuustosali vaihtui mutta Teuvo säilyi
Viljakkalan Yrittäjiä useampia vuosia kipparoinut Teuvo Hakanen on pidempään ollut kiinnostunut myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Ensimmäistä kertaa kunnanvaltuustoon hänet valittiin 1996, mutta sitä ennen hän ehti istua jo useamman vuoden Viljakkalan kunnan eri lautakunnissa.
– Vuodesta 1984 minä siellä olen ollut, hän laskeskelee. Kertaalleen kunta on tosin muuttunut, sillä Viljakkalan yhdistyessä Ylöjärven kanssa päätyi Hakanen vaihtamaan valtuustosalia.
Politiikkaan lähtemiseen motivaatio syttyi jo nuorena miehenä, ruuhkavuosien keskellä.
– Täällä kun astuin silloin aika isoihin saappaisiin, niin ehkä sen sitten jotenkin koki velvollisuutena toimia myös tämän alueensa hyväksi, hän tuumaa.
Teuvo Hakanen myöntää, että nyt kuntapolitiikasta luopuminen on ollut mielessä jo useammat vaalit putkeen, mutta hän on kuitenkin aina suostunut kysyttäessä.
Ehdokkuus on hänen kohdallaan saanut vaaleista toiseen jatkoa myös siitä syystä, että mitenkään jonossa asti ehdokkaita ei ole näiltä nurkilta ollut.
– Karhen koulun vahvistaminen on mielestäni tärkeää. Ei sillä mitään välitöntä uhkaa ole, mutta koko Karhen kannalta se on tärkeää.
Kuvat: Justus Sääskilahti, Ville Kulmala
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 16.11.2021
