Työelämägallup: Kolme neljästä huolissaan Suomen julkisen talouden velkaantumisesta

Työelämägallupin vastaajista 74 prosenttia on huolissaan julkisen talouden velkaantumisesta. Vain 18 prosenttia työelämässä olevista ei ole huolissaan velkaantumisesta. Kahdeksan prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. 

Miehet ovat laajemmin (78 prosenttia) huolissaan velkaantumisesta kuin naiset (70 prosenttia). Ammattiryhmistä eniten julkisesta taloudesta kantavat huolta yrittäjät, johtavassa asemassa olevat sekä ylemmät toimihenkilöt. Vähiten ovat huolissaan työttömät ja työntekijät. 

Kokoomusta ja perussuomalaisia kannattavat ovat selvästi eniten huolissaan julkisen talouden velkaantumisesta. Vain vasemmistoliiton kannattajista yli puolet ei kanna huolta julkisen talouden velkaantumisesta. 

– Julkisen talouden velkaantuminen huolestuttaa laajalti työelämässä olevia. Hallitus voi tervehdyttää julkista taloutta tietäen, että velkaantumiskehitys nähdään työelämässä huolestuttavana asiana, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

Verianin tammikuussa tekemään Työelämägallupiin vastasi 1 001 työelämässä mukana olevaa, jotka ovat työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä, työttömiä ja lomautettuja. 

Hallituksen toimet jakavat

Hallituksen toimet työllisyysasteen nostamiseksi jakavat työelämässä olevia. 41 prosenttia Työelämägallupin vastaajista vastustaa toimia, 38 prosenttia kannattaa. 21 prosenttia ei osaa sanoa. Miehet tukevat hallituksen toimia laajemmin kuin naiset. Varsinkin nuorilla on vaikeuksia ottaa kantaa uudistuksiin. Kolmannes 19–29-vuotiaista ei osaa sanoa. 

– Tämä ei ole yllätys, sillä hallituksen toimista ja niiden vaikutuksista on maalattu kauhukuvia, joilla on vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Silti merkittävä osa (24 prosenttia) jopa SAK:n jäsenliittojen jäsenistä kannattaa hallituksen toimia, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.  

– On erittäin tärkeää, että hallitus perustelee hyvin uudistusten tarpeet ja etsii työryhmissä sellaisia ratkaisuja, jotka vahvistavat työllisyyttä mutta ovat myös kestävää lainsäädäntöä. Jokainen järjestö voi vaikuttaa asioihin työryhmien kautta ja myös silloin, kun esitykset tulevat eduskunnan käsittelyyn. 

Ammattiliittojen jäsenet vastustavat hallituksen uudistuksia selvästi enemmän kuin ei-jäsenet. Liittojen jäsenistä uudistuksia vastustaa kuitenkin alle puolet (48 prosenttia). Vastustusta on eniten SAK:n jäsenliittojen jäsenissä (60 prosenttia) ja STTK:n jäsenliittojen jäsenissä (54 prosenttia). SAK:n liittojen jäsenistä kuitenkin neljännes (24 prosenttia) kannattaa hallituksen uudistuksia. 

Eri puolueiden kannattajien parissa suhtautuminen vaihtelee voimakkaasti. Eniten uudistuksia tukevat hallituspuolueiden kannattajat ja eniten vastustavat vasemmistoliiton, vihreiden ja Sdp:n kannattajat. 

– On olennaista lisätä ymmärrystä siitä, että uudistukset ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin maltillisia. Niitä tehdään, jotta Suomessa olisi parempi työllistää, investoida ja yrittää. Ilman rakenteellisia muutoksia Suomen houkuttelevuus investointikohteena heikkenee entisestään, mikä on erityisesti vastoin suomalaisen työntekijän etua, Pentikäinen sanoo. 

Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.