Työelämägallup: Lisää sopimista työpaikoilla ilman liittoja

70 prosenttia työllisistä on sitä mieltä, että työnantajan ja työntekijöiden pitäisi pystyä sopimaan työpaikoilla myös ilman ammattiliittoja. Eri mieltä asiasta on vain 16 prosenttia vastaajista ja 14 prosenttia ei osaa arvioida asiaa. 

Nykyistä enemmän työpaikoilla haluttaisiin sopia paikallisesti palkoista, korvauksista ja lisistä (50 prosenttia vastaajista), työajoista (49 prosenttia) sekä lomien ja vapaiden ajankohdista (46 prosenttia). 

– Yrityksillä on Suomen lain mukaan täysi oikeus sopia työehdoista oman henkilöstönsä tai sen valitseman edustajan kanssa ilman liittoja, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. 

– Suomessa on sopimisen ja järjestäytymisen vapaus. Yksikään liitto ei saa viedä työntekijöiltä eikä yrityksiltä tätä vapautta, kuten nyt tapahtuu, toimitusjohtaja Pentikäinen jatkaa. 

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan pienissä yrityksissä on hyvät edellytykset paikalliselle sopimiselle.

– Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat tutkitusti avoimet ja luottamukselliset valtaosassa yrityksiä. Se heijastuu tämän kyselyn tuloksessa, kun työpaikkasopimiselle annetaan vahva tuki, Pentikäinen sanoo. 

– Pienissä yrityksissä luottamusta on tutkimusten mukaan eniten. On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa juuri niiden työpaikkojen sopimismahdollisuutta, joissa edellytykset sopimiselle ovat otollisimmat, Pentikäinen toteaa. 

Noin kaksi kolmesta työllisestä on sen kannalla, että työpaikoilla pitäisi olla sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat. 

Suomen Yrittäjät teettämä Työelämägallup toteutettiin tammikuun alkupuolella.

Luottamusvaltuutettu ykkössuosikki

Paikallisen sopimisen suosituimmat sopijapuolet työntekijöiden puolesta olisivat koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu (38 prosenttia) tai koko henkilöstö yhdessä (28 prosenttia).

Myös liittojen jäsenet haluavat sopijaksi mieluummin valtuutetun kanssa kuin luottamusmiehen. Liiton jäsenten valitsemaa luottamusmiestä kannattaisi 19 prosenttia työllisistä.Järjestys oli sama myös edellisessä mittauksessa. 

– Luottamusvaltuutetun kannatus on vahvinta suurilla työpaikoilla. Pienillä taas halutaan sopia koko porukan voimin, mikä on luontevaa, koska se helposti onnistuu. 

AKT:n toimintaa arvostellaan

Työelämässä olevilta kysyttiin myös, onko oikein, että Auto- ja kuljetusalan liitto AKT pysäyttää satamat työmarkkinakiistoissa, jotka eivät suoraan liity AKT:n omiin neuvotteluihin työehdoista. Näin tapahtuu paraikaa UPM:n työtaistelun yhteydessä. 

Alle kolmannes hyväksyy AKT:n toimet ja 43 prosenttia pitää niitä väärinä. 27 prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Miehet moittivat AKT:n toimia naisia enemmän. Ikäryhmistä kritiikki on voimakkainta yli 55-vuotiailla. 

Myös ammattiliittojen parissa on enemmän AKT:n toiminnan arvostelijoita kuin kannattajia. Ammattiliittoihin kuulumattomista enemmistö työelämässä olevista vastustaa AKT:n toimia

Näin kysyttiin

Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Vastaajia oli 1 024. 

Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. 

Tutkimuksen kohderyhmä poimittu valtakunnallisesta Forum-nettipaneelista. 

Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +/- 3,1 prosenttiyksikköä 50 prosentin tulostasolla. 

Kyselyn tekoaika 5.–11. tammikuuta 2022.