Työllisyyden parantaminen: Savon Yrittäjät vaatii työmarkkinoille joustavuutta ja oikeanlaista EU-aluetukien kohdentamista

– 75 prosentin työllisyys on erittäin kova tavoite, mutta se on saavutettava, jos hallitusohjelma halutaan toteuttaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Pienimmissä yrityksissä olisi paljon työpaikkapotentiaalia. Alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on yli 90 prosenttia yrityksistä. Siksi kannattaa keskittyä keinoihin, jotka tehoaisivat erityisesti pienyrityksissä, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien arvion taustalla on analyysi yritysten todellisesta työllistämistarpeesta. Yrittäjät arvioi, että sen ohjelma toisi pitkällä aikavälillä noin 40 000 lisätyöpaikkaa.

Työvoiman saatavuus ei saa olla kasvun esteenä

– Myös Pohjois-Savossa pk-yritysten rooli alueen työllisyyskehityksessä ja uusien työpaikkojen luojina on merkittävä, vahvistaa Savon Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbelius.

– Yksinomaan raha ei kuitenkaan riitä. Budjetin määrärahojen lisäksi tarvitsemme työmarkkinoiden joustavuutta. Suomen Yrittäjien pitkäaikainen esitys paikallisen sopimisen vahvistamisesta on edelleen ensiarvoisen tärkeää, Arbelius jatkaa.

Työttömien osuus työvoimasta on laskenut Pohjois-Savossa ja työllisyyskehitys on viime aikoina ollut erittäin hyvää. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin olleet pidemmän aikaa kasvussa. Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen haaste, erityisesti Ylä-Savon alueella.

– Työvoimapulaa on mm. teknologiateollisuudessa ja metallialalla. Työvoiman saatavuudesta ei saisi muodostua kasvun estettä työllistäville yrityksille, Arbelius muistuttaa.

Itä- ja Pohjois-Suomi on pidettävä elinvoimaisena

Hallituksen tavoitteen toteutumiseksi, Savon Yrittäjät peräänkuuluttaa etenkin työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä EU-tukien kohdistamista Itä- ja Pohjois-Suomeen.

– Yhtä tärkeää kuin kohdistaa työllisyys- ja kasvutoimia budjetin kautta, on huolehtia EU-aluetukien kohdistamisesta oikein kansallisilla päätöksillä, huomauttaa Savon Yrittäjissä pian toimitusjohtajana aloittava Paula Aikio-Tallgren ja viittaa vaatimuksiin siirtää Itä- ja Pohjois-Suomeen tarkoitettuja aluetukia Etelä- ja Länsi-Suomeen.

– On vaikea kuvitella miten teknologiayrityksen saamat tuotekehitystuet Uudenmaan Pornaisissa olisivat vaikuttavampia kuin Vieremällä. Investoinnit kaikkialla Suomessa ovat sidoksissa työllisyyteen ja kasvuun ja niitä pitää saada liikkeelle, Aiko-Tallgren painottaa.

Suomen Yrittäjien kuuden kohdan lista työllisyyden parantamiseen

1. Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettava

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan ja lyhennetään. Lisäksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha muutetaan universaaliksi etuudeksi eli mahdolliseksi kaikille, jotka täyttävät työssäoloehdon. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskestoa lyhennettäisiin 50 päivällä. Nykyjärjestelmään verrattuna ensimmäisen kolmen kuukauden aikana päiväraha olisi viisi prosenttia nykyistä korkeampi. Kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen päiväraha laskisi viidellä prosentilla.

Uudistukset toisivat pitkällä aikavälillä noin 15 000 – 17 000 uutta työpaikkaa.

2. Sopimisen kiellot poistettava

– Paikallista sopimista on lisättävä. Siinä keskeistä on poistaa paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta järjestäytymättömiltä yrityksiltä, joita on noin 50 000, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Nyt työnantajaliittoihin kuulumattomat eli järjestäytymättömät yritykset ovat lain nojalla heikommassa asemassa kuin järjestäytyneet yritykset. Jos työehtosopimuksessa on annettu mahdollisuus paikalliseen sopimiseen työsopimuslain, vuosilomalain, työaikalain tai opintovapaalain säännöksistä, paikallinen sopimus voidaan tehdä vain järjestäytyneessä yrityksessä.

Muutoksen pitkän aikavälin työllisyyslisäys olisi noin 15 000.

3. Työlainsäädäntöä joustavoitettava

Lisäksi koko työlainsäädäntöä on joustavoitettava muuttamalla pakottavia säännöksiä työpaikalla toisin sovittaviksi. Pitäisi mahdollistaa sopiminen esimerkiksi sunnuntaityö- ja ylityökorvauksesta sekä työntekijän takaisinottovelvollisuudesta.

Työvoimasta noin 11 prosenttia työskentelee säännöllisesti sunnuntaisin. Joillakin toimialoilla – erityisesti majoitus- ja ravitsemusalalla – mahdollisuus sopia sunnuntaityöstä toisin lisäisi työvoiman kysyntää.

Yksinomaan sunnuntaityöstä toisin sopimisen mahdollistaminen toisi noin 2000 uutta työpaikkaa.

4. Automaattinen työlupa Suomessa valmistuneille EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille

Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 20 000 ulkomaista opiskelijaa, jotka suorittavat tutkinnon.

Automaattisen pysyvän työluvan antaminen tutkinnon suorittaneille EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille lisäisi työllisyyttä noin 500 – 1000 työntekijällä.

5. Oppisopimuksia lisättävä porrastamalla harjoittelupalkkoja vahvemmin

Oppisopimusten lisäämisellä voisi olla merkittävä työllisyysvaikutus. Uusia oppisopimuksia solmitaan vuosittain 50 000 – 60 000. Määrä on pysynyt kohtuullisen vakiona viime vuodet. Suuri osa oppisopimuksista johtaa työllistymiseen. Sekä Suomen Yrittäjien että Keskuskauppakamarin selvityksistä käy ilmi, että yritykset olisivat halukkaita solmimaan enemmän oppisopimuksia, jos palkkauskäytäntö olisi joustavampi.

Esimerkiksi 10 000 uuden oppisopimuksen voidaan arvioida johtavan työllisyyden nousuun 3000 – 5000 työpaikalla.

6. Sosiaaliturvaa uudistettava

Ylivoimaisesti tärkein yksittäinen keino parantaa työllisyyttä olisi uudistaa sosiaaliturvaa. Tarvitaan uudistus, joka johtaa siihen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Yrittäjät kohtaavat liian usein tilanteen, jossa työtä tarjotaan, mutta mahdollinen vastaanottaja ei halua ottaa sitä vastaan, koska taloudellinen kannustin on liian pieni tai se puuttuu.

Kun järjestelmä uusitaan, yhä useampi nyt työvoiman ulkopuolella oleva siirtyy työvoiman piiriin eli työlliseksi tai työttömäksi. Nyt työvoiman ulkopuolella on lähes puoli miljoonaa työikäistä.

Vaikka he olisivat aluksi työttöminä, todennäköisyys työllistymiselle on kuitenkin suuri varsinkin, kun työttömyysturvajärjestelmä myös uudistetaan. Työn tarjonta siis kasvaisi. Tällä hetkellä yrityksen kärsivät työvoimapulasta, mikä hidastaa niiden kasvua.

– Tämän ohjelman toteuttaminen lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä noin 35 000 – 40 000:n työpaikan verran. Jos sosiaaliturvan uudistaminen toteutettaisiin riittävän kunnianhimoisesti, voisi työllisyyden nousu olla merkittävästi suurempaa, pääekonomisti Mika Kuismanen summaa.

Lisätietoja:

Savon Yrittäjät

Tarja Arbélius, puheenjohtaja
puh. 0400 847 980, satuniemi(at)satuniemi.com

Paula Aikio-Tallgren, toimitusjohtaja (1.9.2019 alkaen)
puh. 0400 404 346, paula.aikio-tallgren(at)yrittajat.fi