TYÖLLISYYSPALVELUT SIIRTYVÄT KUNTIEN VASTUULLE – UHKA VAI MAHDOLLISUUS? 

Vuoden 2025 alusta kunnat ottavat suuremman vastuun alueensa työllisyydestä. 4300 TE-toimiston työntekijään siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen. Kyse ei ole pelkästä työnantajan muutoksesta, vaan samalla se on mahdollisuus organisoida työvoimapalvelut uudelleen. 

Miksi muutos on tekeillä? Kuntien elinkeinopolitiikan ja valtion työvoimapolitiikan koettiin kulkevan liian erillään. Oikea käsi ei ole oikein tiennyt, mitä vasen käsi on tekemässä, tieto ei kulkenut tarpeeksi hyvin organisaatioiden välillä. Työttömät ja työpaikat eivät kohdanneet. 

Uudessa mallissa kunnille annetaan valtiolta könttäsumma rahaa ja sanotaan, että hoitakaa homma kuntoon. Mallia kehutaan kannustavaksi. Mikäli työttömyysaste laskee ennustettua paremmaksi, kunnat voivat käyttää rahan muihin tarpeisiin. Mikäli taas työttömiä on ennustettua enemmän, kunnat maksavat työttömyyskorvaukset omasta pussistaan. 

Muutos voi olla uhka, mikäli kunnat siirtävät vain TE-toimiston logon uudelle seinälle ja eivät tartu uudistavalla otteella nykyiseen palvelutarjontaan. Uhkana on myös se, että kunnat keskittyvät ainoastaan työttömiin unohtaen, missä aidot työpaikat syntyvät. Pahin tilanne on, että mietitään vain uusien työllisyysalojen hallinnollisia rajoja ja unohdetaan kokonaan sisällöllinen kehittäminen. 

Tavoitteena pitää olla uudenlaiset työvoimapalvelut, jossa työttömät ja aidot työpaikat kohtaavat. Onko kunnilla esimerkiksi kiinnostus löytää yhdessä yksityisten sektorin työvoimapalvelujen kanssa uusia työnvälityksen malleja? Halutaanko löytää nykyistä paremmin piilotyöpaikat? Nähdäänkö työperäinen maahanmuutto mahdollisuutena? 

Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä on tehtävä jo monia linjauksia: mikä on työllisyysalueen koko, mihin palveluun voimavarat kohdennetaan, kuinka suuri jatkossa on oma henkilöstö, paljonko palvelusta tehdään yhdessä yksityisen sektorin kanssa, minne toimipisteet sijoittuvat ja mitkä palvelut ovat henkilökohtaisia tai digitaalista. 

Valitettavasti keskustelu elinkeinoelämän kanssa on monilla alueilla ollut vielä hyvin vaimeaa. Olemme Yrittäjäjärjestönä valmiita rakentavaan vuoropuheluun ja yhdessä kehittämiseen. Vielä on monta kuukautta jäljellä luoda jotain aivan uutta työvoimapalvelujen rintamalla. Valta ja vastuu on nyt meillä ja mikäli uudistuksessa ei onnistuta, kritiikin kohde löytyy omasta peilistä, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari. 

Etelä-Savossa pohditaan tällä hetkellä omia työvoimapalveluita Mikkelin seudulle, Savonlinna on hakemassa poikkeuslupaa oman työvoimalueen järjestämiselle, Pieksämäellä katsellaan Varkauden suuntaan.  

Olisiko meillä nyt mahdollisuus pohtia laajemmin yhdessä tätä asiaa? Entä jos meillä Etelä-Savossa olisikin koko maakunnan kattavat elinvoimapalvelut, jolloin yritykset saisivat tasalaatuiset palvelut ja parhaassa tapauksessa yhden puhelinnumeron takaa. Esimerkiksi Kainuussa Business Kainuu on yhdistänyt kunnat yhteistyöhön ja nostaa maakunnan profiilia yritysystävällisenä maakuntana, toteaa aluejohtaja Heidi Loukiainen.  

Meillä on mahdollisuus nyt muutokseen, voimme säästää kustannuksissa ja luoda positiivista yhtenäistä kuvaa Etelä-Savosta. Haluammeko, että Etelä-Savo koetaan ja näkyy ulospäin yritysmyönteisenä ja yhtenäisenä maakuntana vai kasvammeko entistä varmemmin erilleen?  

Heidi Loukiainen, aluejohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät, Heidi.loukiainen(a)yrittajat.fi 

Harri Jaskari, johtaja, Suomen Yrittäjät, harri.jaskari(a)yrittajat.fi