YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Työnantajat maksoivat aiempaa enemmän työterveyshuollosta – Näin paljon oli yhden työntekijän kustannus
Työnantajien järjestämän työterveyshuollon kustannukset jatkoivat edelleen kasvuaan vuonna 2024, kertovat Kelan tilastot.
Työnantajien järjestämän työterveyshuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2024 yhteensä 1 277 miljoonaan euroon, mikä oli 12,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tiedot selviävät Kelan vuoden 2024 työterveyshuoltotilastosta.
Ehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista oli 656 miljoonaa euroa ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osuus 621 miljoonaa euroa.
– Kustannusten kasvu hidastui edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä voivat selittää se, että työnantajat rajaavat sairaanhoitoa ja painottavat ennaltaehkäiseviä palveluita sairaanhoidon sijaan, inflaation tasaantuminen sekä etä- ja digipalvelujen käytön lisääntyminen, Kelan erikoistutkija Timo Hujanen arvioi tiedotteessa.
Yrittäjät: Ei toimi kuten pitäisi
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää kustannuskehitystä on huolestuttavana.
– Kustannusten nousu per henkilö näyttää jopa kiihtyvän. Se kertoo, että nykyinen työterveysjärjestelmä ei toimi kuten pitäisi. Tähän pitää löytää joku ratkaisu, Pentikäinen sanoo.
– Tilanne on varsinkin pienten työnantajien kannalta vaikea. Nykyinen järjestelmä sairausajan palkanmaksuun on heidän kannaltaan aivan kohtuuton. Sairauspäiviä on Suomessa aivan liikaa, ja poissaolot ovat yrityksille ja yrittäjille merkittävä kustannus. Seuraavan hallituksen pitää ensitöinään puuttua asiaan. Varsinkin pienen työnantajan tilannetta pitää määrätietoisesti helpottaa, Pentikäinen jatkaa.
Kustannuksia siirtynyt työnantajille
Kela maksoi työnantajille työterveyshuollosta korvauksia 500 miljoonaa euroa, mikä oli 6,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Keskimääräiset kustannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti olivat 612 euroa ja korvaukset 240 euroa.
– Kela-korvausten kasvu on hidastunut, ja työterveydenhuollon rahoitusvastuu on yhä enemmän työnantajilla, Hujanen toteaa.
Kelan mukaan vuonna 2024 työnantajien järjestämän työterveyshuollon piirissä oli hieman alle 2,1 miljoonaa. Työterveyshuollon piirissä oli 92 prosenttia palkansaajista.
Yrittäjien Kela-korvaukset
Kela maksoi vuonna 2025 korvauksia 15 600 yrittäjän saamista työterveyshuollon palveluista.
Osa työnantajan asemassa olevista yrittäjistä hakee Kelan mukaan työterveyshuoltokorvauksen kuitenkin työnantajan korvausmenettelyllä. Tällöin heidän kustannuksensa tilastoituvat työnantajien työterveyshuoltoon.
Vuonna 2025 yrittäjien työterveyshuollon kustannukset olivat 8,8 miljoonaa euroa. Kela maksoi korvauksina 5,7 miljoonaa euroa, mikä oli 12,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Palvelut lääkärikeskuksista
Lääkärikeskukset tuottivat vuonna 2024 työterveyshuoltopalvelut 1,9 miljoonalle henkilölle eli 92 prosentille työterveyshuollon piiriin kuuluvista. Terveyskeskukset tarjosivat palvelut 43 000 henkilölle. Työnantajien omilta tai heidän yhdessä muiden työnantajien kanssa omistamiltaan työterveysasemilta pääasialliset palvelut sai 110 000 henkilöä.
Terveystarkastuksia tehtiin eniten lääkärikeskuksissa ja työnantajien omilla työterveysasemilla. Sairaanhoitoon liittyvistä käynneistä 92 prosenttia tehtiin lääkärikeskuksiin ja viisi prosenttia työnantajien omille työterveysasemille.
Yrittäjät: Lakisääteisyys pois
– Nyt yrittäjä maksaa jopa kymmenen päivää sairaana olevan työntekijän palkkaa, saamatta siitä hyvitystä. Pk-yrityksille nämä kustannukset ja riskit voivat muodostua esteeksi palkkaamiselle, Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoi kesäkuussa.
Suomen Yrittäjät esitti kesäkuussa julkaistussa työelämän muutosohjelmassaan, että työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto poistettaisiin. Nykyinen järjestelmä on Yrittäjien mukaan keskittynyt muutamalle suurelle toimijalle, kustannukset ovat paisuneet, eikä palveluiden laskutus ole läpinäkyvää.
– Monet yrittäjät kokevat, että järjestelmä aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tarvitaan muutos, joka lisää kilpailua, luo alalle uutta yrittäjyyttä ja mahdollistaa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen työyhteisön lähtökohdista käsin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoi tuolloin.
Yrittäjät on vaatinut myös sairausvakuutuslain sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämistä kymmenestä päivästä kolmeen. Yrittäjien mukaan nykytilanne asettaa pk-yritykset kohtuuttomaan asemaan.
– Nyt yrittäjä maksaa jopa kymmenen päivää sairaana olevan työntekijän palkkaa, saamatta siitä hyvitystä. Pk-yrityksille nämä kustannukset ja riskit voivat muodostua esteeksi palkkaamiselle, Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoi kesäkuussa.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Mikko Heino
mikko.heino@yrittajat.fi
