Työnantajayrittäjät tienaavat itsensätyöllistäjiä paremmin – Tuloissa on suurta hajontaa

Yrittäjien tulotaso on jakaantunut ääripäihin. Tilastokeskuksen joulukuun puolivälissä julkistamassa Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksesta käy ilmi, että yrittäjiä on paljon sekä suurituloisimmassa että pienituloisimmassa kymmenyksessä, kun yrittäjien ja eri yrittäjäryhmien tulotasoa tarkastellaan suhteessa muihin yrittäjiin sekä muihin työllisiin.

Tutkimuksen aineisto perustuu Eurostatin EU:n laajuisen työvoimatutkimukseen ja sen kansalliseen osuuteen. Aineiston ovat koonneet ja analysoineet Tilastokeskuksen erikoistutkijat Anna Pärnänen ja Hanna Sutela.

Ylimpään ja alimpaan tulokymmenykseen kuuluu alle kymmenen prosenttia palkansaajista. Palkansaajien tulotasot ovatkin tasaisia ja he kuuluvat usein keskimmäisiin tuloluokkiin.

Yrittäjien kohdalla hajonta on suurempi. Parisenkymmentä prosenttia kuuluu ylimpään ja alimpaan tulokymmenykseen.
Maatalousyrittäjistä ja itsensätyöllistäjistä neljännes kuuluu alimpaan kymmenykseen ja vastaavasti kymmenen prosenttia ylimpään kymmenykseen. Työnantajayrittäjien jakauma kymmenyksiin on hyvin erilainen, sillä reilu kolmannes kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. Käytettävissä olevissa tuloissa on kuitenkin paljon hajontaa.

Yrittäjämiehet tienaavat paremmin kuin yrittäjänaiset

Sukupuolen mukaan jaoteltuna yrittäjinä toimivat miehet tienaavat keskimäärin naisia paremmin. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan tätä selittää osin se, että miehistä suurempi osa on naisia useammin hyvätuloisia työnantajayrittäjiä. Asetelma pysyi samana kaikissa yrittäjäryhmissä maatalousyrittäjistä työnantajayrittäjiin.

Tulotasot muuttuivat hieman, kun tutkijat ottivat huomioon koko yrittäjän asuntokunnan tulot. Esimerkiksi 57 prosenttia maatalousyrittäjistä, jotka omien tulojensa perusteella kuuluisivat alimpaan tuloviidennekseen, siirtyisivät ylempään viidennekseen, kun koko asuntokunnan tulot huomioitiin. Itsensätyöllistäjissä osuus oli vielä suurempi, 61 prosenttia.

Ilahduttavaa tutkimuksen tuloksissa on se, että 80 prosenttia vastanneista yrittäjistä koki taloudellisen tilanteensa täysin ja jokseenkin vakaaksi ja turvatuksi. Epävakaimmiksi taloudellisen tilanteensa kokivat itsensätyöllistäjät ja maatalousyrittäjät, joista noin kolmannes koki taloudellisen tilanteensa hieman tai hyvin epävarmaksi.

Sukupuolien välillä näkyi eroja myös talouden vakauden kokemuksessa. Miehistä 76 ja naisista 68 prosenttia koki taloudellisen tilanteensa täysin tai jokseenkin vakaaksi ja turvatuksi. Naisista yhdeksän ja miehistä viisi prosenttia koki tilanteensa erittäin epävakaaksi.

Täysin vakaaksi ja turvatuksi taloudellisen tilanteensa kokivat 16 prosenttia maatalousyrittäjinä toimivista naisista ja 25 prosenttia toimivista miehistä. Työnantajayrittäjinä toimivista naisista näin koki 32 prosenttia ja miehistä 37 prosenttia. Itsensätyöllistävistä naisista täysin turvatuksi toimeentulonsa koki 21 prosenttia ja miehistä 29 prosenttia.

Taloustilanteen koheneminen näkyy tuloissa

Myös ikä vaikutti vakauden kokemukseen. Nuorista alle 25-vuotiaista yrittäjistä 21 prosenttia koki tilanteensa vakaaksi, kun osuus yli 65-vuotiaiden keskuudessa oli 45 prosenttia.

Yrittäjien tuloissa näkyy yleisen taloustilanteen koheneminen. Tilastokeskuksen vuoden 2013 tulotasoihin verrattuna kaikkien muiden ammattiryhmien yrittäjät kokivat taloudellisen tilanteensa kohentuneen neljässä vuodessa paitsi kaupan, terveyden ja tietotyön asiantuntijoiden keskuudessa, joilla tilanne oli pysynyt samana. Alat eivät ole yhtä suhdanneherkkiä kuin esimerkiksi kulttuuri- ja käsityöalat.

Kulttuuri- ja käsityöalojen yrittäjien taloudellinen tilanne on edelleen kehno, mutta kokemus taloudellisesta tilanteesta on noussut erityisesti näissä ammattiryhmissä verrattuna vuoteen 2013.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill