Tyttären tapaturmainen kuolema vei yrittäjänä toimineen Marikan työkyvyn – “En tajunnut hakea mistään taloudellista apua”

Elämä ennen nollapistettä ja elämä sen jälkeen. Näin varsinaissuomalainen Marika Lahti kuvaa tapahtumaa, joka suisti hänen elämänsä raiteiltaan. Yhdeksän ja puoli vuotta sitten hänen 16-vuotias tyttärensä Eveliina menehtyi äkkiarvaamatta ratsastusonnettomuudessa kesken kisojen, joita koko muu perhe oli katsomassa.

– En koskaan tule selviämään Even kuolemasta. Olen vain oppinut elämään uutta elämää. Rikkinäisestäkin voi tulla ehjä, mutta eri lailla ehjä kuin ennen, Lahti sanoo.

Hän työskenteli tuolloin yksityisenä perhepäivähoitajana.

– Muistan, kun tajusin, että minun pitää soittaa hoitolapsien perheisiin, etten voi ottaa lapsia, kun oma lapseni on kuollut. Sain kaikki vanhemmat kiinni, ja he sanoivat, että nyt jäät sairauslomalle.

Lahti kertoo, että tuona hetkenä raha menetti merkityksensä. Järkyttävässä tilanteessa ensimmäisenä mielessä ei ollut oma toimeentulo eikä se, kuinka yritys pyörisi. Lahti jäi sairauslomalle kolmeksi kuukaudeksi. Tuona aikana hänen ainoa tulonsa olivat kahdesta muusta lapsesta maksetut lapsilisät.

– En edes tajunnut hakea mistään taloudellista apua. Ei kukaan sanonut, että voisin saada jostain rahaa. En kysynyt Kelaltakaan mitään. Eikä sitä kukaan ehdottanut, ei kriisiryhmä eivätkä koulupsykologit tai sosiaalityöntekijät.

– Luojan kiitos, mies oli työelämässä. Se oli pelastus. Jollain tavalla me jäimme henkiin.

Lahti muistelee olleensa niin shokissa, että ruokakaupassakin käynti vaati voimia.

– Voimavarat menivät arjen pyörittämiseen ja toiveeseen, että voi kun muut lapset jäisivät henkiin.

Voimia vertaistuesta

Noin kuukausi Eveliinan kuoleman jälkeen Lahti meni Turun kriisikeskukseen, jossa vertaistukea tarjoava Käpy Lapsiperhekuolemat ry järjesti lapsensa menettäneiden illan.

– Siellä oli mies, jonka poika oli tippunut viljasiiloon ja kuollut. Kun kuuntelin häntä, ajattelin, että hän on suhteellisen selväjärkinen, ja häneltäkin on lapsi kuollut. Miksen minäkin voisi jäädä henkiin?

Lahti ja hänen miehensä saivat pariskunnasta vertaistukihenkilöt itselleen. Myöhemmin Lahti kouluttautui miehensä kanssa itse Käpy ry:n kautta vertaistukihenkilöiksi. Lisäksi Lahti on ryhmänohjaaja sekä surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntija.

Hän näkee, että yrittäjille pitäisi ainakin tiedottaa paremmin siitä, miten selvitä taloudellisesti, jos elämässä tulee eteen henkilökohtainen, työkyvyn vievä kriisi.

Lahti lopetti perhepäivähoitoyrityksensä vuonna 2019. Lopettaminen ei johtunut tyttären kuolemasta, vaan Lahti ajatteli, että 21 perhepäivähoitovuoden jälkeen oli aika kokeilla jotain muuta. Hän kouluttautui lähihoitajaksi ja työskentelee nyt kehitysvammaohjaajana.

Lahti haluaa korostaa, että lapsensa menettäneitä voi lähestyä kuten ennenkin. Hän itse on kokenut, että moni tuttu lakkasi tervehtimästä.

– Tämä on pieni paikkakunta, ja kaikki tiesivät, mitä meille oli käynyt. On kamalinta, kun vaikka ruokakaupassa mennään karkuun, käännetään selkä. Se satuttaa.

Apuna Kela ja työttömyyskassa

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo, että niin järkyttävää kuin läheisen menettäminen onkin, suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista sellaista tilannetta.

– Etuutta ei saa sillä perusteella, että lähiomainen kuolee. Usein nämä ovat kuitenkin henkisesti niin raskaita asioita, että sairausloma on mahdollista.

Nykyisin yrittäjä voi saada Kelalta työkyvyttömyyden perusteella sairauspäivärahaa.

– Siinä vaikeassa tilanteessa pitäisi pystyä menemään lääkärin vastaanotolle ja saada lausunto työkyvyttömyydestä.

Kuten muutenkin yrittäjän sosiaaliturvassa, lakisääteinen YEL-vakuutus ja sen pohjana oleva työtulo määrittävät sekä yrittäjän sosiaalivakuutusmaksut että kaikki etuudet.

– Ongelma on, että yleensä päiväraha on aika pieni, koska usein YEL-työtulot on säädetty yrittäjillä melko matalalle tasolle. Vuodenvaihteessahan lainsäädäntöön tuli muutos, ja luvut tulevat pitkällä siirtymäajalla todennäköisesti keskimäärin nousemaan, samoin etuudet, Hellstén sanoo.

Yrittäjän sairauspäivärahan määrä lasketaan 12 kalenterikuukauden pituiselta, työkyvyttömyyttä edeltävältä jaksolta.  

Mikäli yrittäjä lopettaa kokonaan yritystoiminnan, hänen on mahdollista saada työttömyysturvaa. Yrittäjän työttömyyskassa maksaa yrittäjälle ansiosidonnaista päivärahaa, mutta sen edellytys on kassaan kuuluminen tietyn ajanjakson ajan. Jos yrittäjä ei kuulu työttömyyskassaan, hän voi saada Kelalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

– Työttömyysturvassa edellytetty yritystoiminnan lopettaminen ei ole ihan sama asia, kuin että pitäisi pistää kaikki pakettiin. Yritys voi jäädä kaupparekisteriin, mutta se poistetaan verottajan rekistereistä, jolloin yrittäjä voi päästä työttömyysturvan piiriin, Hellstén huomauttaa.

Taloudellinen puskuri on tärkeä

Lisäksi yrittäjä voi varautua pahan päivän varalle vakuutuksin.

– Nämä ovat tietenkin sellaisia tilanteita, joihin kukaan ei toivo koskaan joutuvansa, ja silloin niihin varautuminenkin on haastavaa. Tiedossani ei myöskään ole vakuutusta nimenomaan läheisen kuoleman varalle.

Hellstén painottaa taloudellista puskuria, joka olisi hyvä olla olemassa paitsi elämän eri kriisitilanteisiin, myös perusarkeen, kuten esimerkiksi siihen, että yrittäjä saa pidettyä lomaa.

– Se on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Hellstén muistuttaa, että kriiseihin varautuminen voi olla myös sitä, että yrittäjällä on turvaverkosto, joka tietää, miten yritystä pyöritetään.

– Työntekijöitä, osakkaita, henkilöitä, joilla olisi jonkinlainen haju toiminnasta, ja jotka pystyisivät jeesaamaan. Olisi olemassa henkilö, joka pystyisi vähintään hoitamaan yrityksen arjen hallintoa ja auttamaan, hän kuvailee.