Ukrainasta paenneiden mahdollisuutta aloittaa työnteko helpotettiin – Rajoittamaton oikeus tehdä työtä alkaa hakemuksen jättämisestä

Suomi on jouduttanut ukrainalaisten sotaa paenneiden mahdollisuutta päästä kiinni töihin. Tilapäistä suojelua saavilla on rajoittamaton oikeus tehdä työtä heti, kun he ovat jättäneet tilapäisen suojelun hakemuksen.

Hakijan ei siten tarvitse odottaa oleskeluluvan myöntämistä eikä oleskelulupakorttia voidakseen työskennellä. Todistus hakemuksen rekisteröinnistä riittää.

Hakijat voivat myös ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi ja saada työllistymistä tukevia palveluita.

Tilapäinen suojelu perustuu EU:n tilapäisen suojelun direktiiviin. Direktiivissä lähdetään siitä, että sen alaan kuuluva henkilö saa suojelua. Tästä syystä siinä ei erikseen säädetä suojeluun liittyvien oikeuksien alkamisajankohdasta.

Euroopan komissio tarkensi tulkintaohjeita

Tilapäisen suojelun direktiivi on EU-maiden sisäministereiden yhdessä vahvistama. Tilapäinen suojelu takaa rekisteröityneelle oikeuden tehdä työtä, oleskeluluvan vuodeksi, käydä koulua ja saada sosiaali- ja terveyspalveluita.

Suomessa työnteko-oikeuden ajankohta oli alussa myöhäisempi kuin muissa maissa. Esimerkiksi Virossa työluvan on saanut parhaimmillaan tunneissa. Suomessa on pitänyt perjantaihin 8. huhtikuuta asti odottaa päätöstä ja oleskelulupakorttia. Siihen saattoi ruuhkasta ja postin kulusta riippuen mennä parikin viikkoa.

Nyt Euroopan komissio on tarkentanut direktiivin tulkintaa siten, että henkilön työnteko-oikeus alkaa siitä hetkestä, kun hän on jättänyt tilapäistä suojelua koskevan hakemuksensa ja saanut hakemuksen rekisteröinnistä todistuksen. Jos myöhemmin todetaan, ettei henkilöllä ole oikeutta tilapäiseen suojeluun, hakemus voidaan hylätä ja työnteko-oikeus peruuttaa.

Tilapäisen suojelun direktiivin ajatus on alusta asti ollut keventää hallinnon työtaakkaa, sillä turvapaikkahakemuksiin liittyy aina yksilöllinen harkinta.

– Prosessia on joudutettu ja päätöksentekoon on myös lisätty resursseja, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen kertoo.

Aikaisemmin päätöksentekoa on voinut hidastaa myös se, onko se tehty oikein. Ruuhkissa rekisteröinteihin on jäänyt puutteita, kuten valokuvan puuttuminen. Korjaukset viivästyttävät päätöstä.

Nyt prosessia jouduttamaan saadaan myös osa-automaatio. Jos kaikki tarvittavat tiedot ja kuvat ovat kunnossa, osittain automatisoitu järjestelmä voi antaa päätösehdotuksen, jonka viranomainen lopulta hyväksyy.

– Laki ei salli täysin automatisoitua prosessia. Viimeisen päätöksen tekee aina ihminen, Lehtinen kertoo.

Palkka- ja työehdot koskevat kaikkia

Jo yli neljä miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan Ukrainasta sotaa muihin maihin. Heistä noin 40 000−80 000 ihmisen arvioidaan päätyvän Suomeen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on suunnannut Ukrainasta pakeneville ohjeen, joka kertoo oikeuksista, mistä saa palveluita sekä mihin olla yhteydessä, jos kokee epäasiallista kohtelua esimerkiksi työelämässä. Tilapäistä suojelua saava voi ilmoittautua TE-toimiston asiakkaaksi ja saada työllistymistä tukevia palveluita, kuten kielikoulutusta.

Monet Ukrainasta sotaa pakenevat ovat työikäisiä. TEM toteaa, että heillä on paljon osaamista ja monilla on hyvä koulutus. TEMin ohjeessa kerrotaan erilaisiin oleskelulupiin ja viisumittomaan oleskeluun liittyvistä työnteko-oikeuksista sekä tilapäistä suojelua saaville tarjolla olevista työllisyyspalveluista.

Ohjeessa muistutetaan myös, että palkka- ja työehdot koskevat Suomessa kaikkia, eikä työpaikasta tai sen välittämisestä saa periä työntekijältä maksua.

Ohjetta jaetaan Ukrainasta saapuville satamissa, lentokentällä, vastaanottokeskuksissa ja erilaisissa info- ja neuvontapisteissä sekä sosiaalisessa mediassa. Ohje tulee olemaan suomen lisäksi saatavilla myös ukrainaksi, venäjäksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kaikki sotaa paenneet eivät vielä näy tilastoissa

Yli 15 000 Ukrainasta sotaa paennutta on jo hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Suurin osa heistä on hakenut tilapäistä suojelua.

Kaikkiaan sotaa paenneita on kuitenkin saapunut enemmän, sillä Ukrainasta voi saapua Suomeen myös viisumivapaasti kolmen kuukauden ajaksi, jos tulijalla on biometrinen passi. Ilman viisumia saapuneiden työnteko-oikeus on kuitenkin tiukasti rajattu.

Ennen sotaa Suomessa asui vakituisesti noin 7 200 ukrainalaista. Ukrainalaisia on viime vuosina ollut paljon myös maa- ja metsätalouden kausitöissä.