Unelmia rakentamassa – Pekka Ahlstrand päätyi IT-alalta remppahommiin

Yritystä Stadiin -jäsenlehden Töissä-palstalla sukelletaan eri alojen yrittäjien arkeen. Rakennusalan ammattilainen Pekka Ahlstrand raotti verstaansa ovea ja kertoi omasta polustaan yrittäjäksi. Mies on kulkenut IT-alan ja televisiohommien kautta oman firman omistajaksi. Kotona perheen koira Rino pitää huolen, että päivät Rako-yrityksessä eivät veny liian pitkiksi.

Pekka Ahlstrand, miten päädyit yrittäjäksi rakennus- ja remonttialalle?

”Tein 20 vuoden uran IT-maailmassa myyjänä, kouluttajana ja konsulttina. Kyllästyin siihen, että en saanut työstäni mitään kunnon palautetta. Aloittaessani IT-alalla ei ollut myöskään kunnollista henkilöstöhallintoa. Teimme pienessä yrityksessä 14-tuntisia päiviä. Myyjät myivät, kuljettivat tavarat, asensivat verkot ja laitteet sekä kouluttivat softat. Siinä moni lahjakas ja ahkera paloi loppuun.

Vuonna 2009 sain sysäyksen siirtyä rakennusalalle. Olen pienestä pitäen tykännyt tehdä käsillä ja ensimmäisen peltikattoni tein 16-vuotiaana veljen kanssa. Sunnuntaikävelyillä vaimon kanssa pysähdyin erilaisten rakennustyömaiden kohdalle, eikä minua meinannut saada millään eteenpäin. Katselin, miten perustat on tehty ja miten työt edistyivät. Vaimoni, joka on itsekin yrittäjä, käski lopettamaan mankumisen ja potki minut perustamaan haaveilemani remonttialan yrityksen. Nyt saan palautetta työstäni joka päivä: työmaalla näen heti ovatko kaakelit suorassa ja keittiökaapit hyvin seinässä kiinni.”

Minkälainen on tavallinen työpäiväsi?

”Aamut alkavat matkalla rautakauppaan ja jatkuvat sieltä työmaalle. Olen opettanut työntekijäni huolehtimaan tauoista ja syömään kunnolla, joten lounas keskipäivällä on tärkeä. Päivän loppupuoli saattaa sujua paperitöiden parissa, jolloin tilaan tavaraa ja hoidan tälle alalle suotua byrokratiaa.

Ala on syystäkin tarkkaan säädelty, eli on paljon mitä joudumme ottamaan huomioon. Harmaata taloutta suitsiva verottajan rakentamisilmoitus on uusin lisärasite, joka on pienyrittäjälle raskas ekstratyö. Rakennustyötä tilaavien yritysten on ilmoitettava Verohallinnolle tiedot kaikista ostetuista rakennusurakoista, jos tilatun urakan arvo ylittää 15 000 euroa. Lisäksi rakennustyömaan päätoteuttajan täytyy ilmoittaa kuukausittain tiedot kaikista työmaalla työskentelevistä henkilöistä, jos rakennustyömaan hankkeen arvo on yli 15 000 euroa.

Eli kärjistettynä isommat yritykset hankkivat IT-järjestelmän ja pienet yritykset laskevat käsin viikonloppuisin. Tästä ylimääräisestä työstä kukaan ei maksa yrittäjälle. Tietysti se voidaan lisätä projektin hintaan, jolloin suomalaisten rakentajien hintalappu kasvaa suhteessa ulkomaisiin toimijoihin.”

Kenelle rakennusalan yrittäjyys sopii?

”Tässä työssä yrittäjällä pitää olla pelisilmää ja siviilirohkeutta sanoa asiakkaalle, että jotain rempparatkaisua en toteuttaisi esimerkiksi omaan kotiini. Rohkeutta on kertynyt ehkä iän myötä, mutta toisaalta haluan myös pitää työni ja toimintatapani tietyllä laatutasolla – tehdään kunnolla kun tehdään. Ala ei sovi kovin ujolle, koska jo asiakkaan ensi tapaamisella on suuri merkitys. IT-alan myyntityö on valmentanut rohkeuteen, mutta se antoi eväät myös siihen, että minulla on aina asiakirjat eli tarjoukset ja sopimukset nopeasti kunnossa. Minulta asiakas saa tapaamisen jälkeen salamana tarjouksen, kun muut kilpailijat vasta miettivät. Firmani kilpailuetu on ehdottomasti myynnin nopeus ja työn huolellisuus.”

Millaisia uskomuksia kohtaat rakennusalasta?

”Yksi sitkeä myytti on se, että alalla on paljon huijareita ja työn laatu on mitä sattuu. Taklaan sen sillä, että teemme hyvää jälkeä ja meillä on käytössä myös rakennusalan töitä koskeva kuluttajasopimus. Paperi toimii kuin avioehtosopimus: kun kaikki menee hyvin, sitä ei tarvita. Tällainen luottamuksen väline on tärkeä alalla.”

Millaiselta rakennusalan tulevaisuus näyttää?

”Tiedän, että tällä alalla riittää töitä. Sekä rakentaminen että korjausrakentaminen keskittyvät nykyään kuitenkin vahvasti kasvukeskuksiin. Jos olet asettunut perheesi kanssa väärälle paikkakunnalle, joudut matkustamaan työn perässä. Tätä työtä kun ei voi tehdä etänä.”

Mikä hetki on jäänyt mieleen yrittäjätaipaleeltasi?

”300-neliöinen entinen kauppa piti muuttaa 18 huoneen eläinlääkäriasemaksi tiukassa aikataulussa. Tiimiini kuului työmiehiä Virosta, Tsekistä, Algeriasta ja Suomesta. Lisäksi sähkömies oli suomenruotsalainen. Kun tämä monikulttuurinen ja -kielinen porukka väsähti, päätin viedä koko tiimin ajamaan mikroautoilla ja saunomaan. Saimme lääkäriaseman kaksi viikkoa myöhässä valmiiksi, mutta tempauksella sain pojat jaksamaan loppuun asti hyvällä motivaatiolla.

Kahta päivää lukuun ottamatta en vaihtaisi tätä alaa. Ensimmäisenä päivänä sain kurjia uutisia eli diagnoosin keskivaikeasta astmasta. Toisena päivän makasin masentuneena sohvalla miettien voinko jatkaa työssäni. Kolmantena päivän keksin tilanteeseen jo ratkaisun. Yrittäjyyden etu on nimittäin se, että voit valita – niin asiakkaat kuin sen mitä työtehtäviä teet.”

Miten vaihdat vapaalle?

”Hankin kolme ja puoli vuotta sitten espanjanvesikoiran Rinon, jota pitää ulkoiluttaa ahkerasti. Koira huolehtii että liikun tarpeeksi, mutta se auttaa myös irrottautumaan työstä. Olemme käyneet Rinon kanssa verijäljellä, hirvimetsällä ja etsimässä kadonneita ihmisiä.

Käyn myös yrittäjäyhdistyksen kautta kouluvierailuilla kertomassa yrittäjyydestä. Entisenä aktiivisena partiolaisena nuorten kanssa toimiminen on tuttua ja on ilo valaa rohkeutta koululaisiin. Äitini sanoi lapsuudessani, että ”toiset tekevät mitä osaavat, Pekka mitä haluaa”. Lähes samaa viestiä jaan nyt nuorille: tee mitä haluat, älä sitä mitä on pakko.

Perhe auttaa palautumaan työstä, mutta remonttimies on remonttimies myös kotona. Jos joku lista repsottaa, niin hommiin on pakko tarttua.”