Uusi huijariyritys toimii tutuilla keinoilla – Lue lakineuvojan ja asiantuntijan vinkit reklamointiin

Yrittäjäjärjestön lakineuvonta on saanut kevään mittaan kyselyitä Suomen IT-Turva -nimisestä toimijasta. Se kaupittelee yrittäjille puhelimitse yrityksen verkko-osoitetta lähes vastaavan osoitteen rekisteröimistä.

Soittaja voi jopa antaa ymmärtää vastaanottaneensa toiselta yritykseltä rekisteröintipyynnön yrittäjän verkko-osoitetta muistuttavien osoitteiden, eli esimerkiksi net-, org-, com-, info – tai club- verkkopäätteiden, varaamiseksi. Toinen yritys olisi siis varaamassa samanlaista, mutta eri verkkopäätteellä olevaa verkko-osoitetta mikä yrittäjällä on, ja nyt yrittäjä voisi suojata oman verkko-osoitteensa hankkimalla verkko-osoitteen itselleen puhelun kautta.

– He eivät sitä mistään näe ja verkko-osoitteen hankkimisen prosessi on niin lyhyt, että siinä ei realistisesti ehtisi soitella kenellekään. Suomen IT-Turva ei myöskään ole verkkotunnusvälittäjä, raisiolaisen VTM Datamoven yrittäjä Teemu Valkeapää toteaa.

Hän on vastaillut asiakkaidensa kysymyksiin erilaisista huijaustapauksista, joista Suomen IT-Turva on viimeisin tuttavuus.

– Kesällä tulee kymmenen vuotta täyteen yrittäjänä. Olen nähnyt vedätystä ja valheellisiin väitteisiin perustuvaa myyntiä, sekä asiakkaiden kysymyksiä niistä. Lähes poikkeuksetta kysellyt tapaukset ovat osoittautuneet huijauksiksi, Valkeapää kertoo.

Kohteena pk-yritykset

Suomen IT-Turvan myyntityyli muistuttaa Suomen Verkkoturvakeskus -nimisen toimijan tapaa, josta esimerkiksi Ylen MOT-ohjelma on tehnyt jutun viimeksi helmikuussa. Molempien yritysten omistus on ulkomailla.

Ylen jutun mukaan Suomen Verkkoturvakeskuksen lähestymistavasta sai sen käsityksen, että soittaja on viranomaisen edustaja. Jutussa todetaan, että viranomainen ei koskaan myy kansalaisille maksullisia palveluita.

Huijareiden kohteena ovat usein pk-yritykset ja iäkkäämmät yksityishenkilöt.

Suomen Yrittäjien lakineuvoja Karol Ruutu on kuullut tapauksista, joissa soittaja on jopa väittänyt lähestyvänsä vastaanottajaa, koska tällä on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa silloin, kun joku muu elinkeinonharjoittaja on rekisteröimässä yrittäjän kotisivujen kanssa lähes identtisiä sivustoja.

– Tiedusteltaessa mihin lakiin tai normiin tällainen toiminta perustuu, vastapuoli ei pystykään yksilöimään säännöstä, Ruutu kertoo.

Valkeapää ei ihmettele, että joku lankeaa huijauksiin. Ne ovat taitavasti ja vakuuttavasti tehtyjä. Puheluun vastaajalle voi syntyä käsitys, että tarjottu palvelu on pakko ottaa.

– Kannattaa pyytää tarjous sähköpostilla ja kirjallisessa muodossa. Jos se ei ole mahdollista, hälytyskellojen kuuluu soida. Yleensä näistä ei saa mitään tietoa sähköpostilla, Valkeapää sanoo.

Reklamoi heti kirjallisesti

Valkeapää on asiakkaansa valttuuttamana tehnyt rikosilmoituksen Suomen IT-Turvasta. Toinen harkitsee sitä, ja Valkeapää tietää muitakin, jotka ovat tehneet tai tekemässä rikosilmoitusta poliisille.

Pohdittavaksi tulee lähinnä, täyttyykö petoksen tai markkinointirikoksen tunnusmerkistö.

Suomen IT-Turva nauhoittaa puhelut, mutta ei kokonaan. Valkeapään asiakas oli pyytänyt puhelutallenteen itselleen Euroopan unionin tietosuoja-asetukseen perustuvaan tarkastusoikeuteen vedoten.

– Alun harhaanjohtavuus ja petollinen viettely -osuus jää pois ja nauhoite alkaa vasta siitä kohdasta, jossa domainia aletaan luoda ja yrittäjän tietoja käydä läpi, Valkeäpää kertoo.

Lakineuvoja Karol Ruutu ohjeistaa reklamoimaan sopimuksesta välittömästi ja kirjallisesti. Hän huomauttaa, että kyse ei ole sopimuksen peruutuksesta tai irtisanomisesta vaan sopimus on kokonaisuudessaan pätemätön, mikäli se on saatu aikaan joko oikeustoimilain mukaisella petollisella viettelyllä tai kunnianvastaisella ja arvottomalla menettelyllä.

– Kansankielisesti ilmaistaan usein, että sopimus peruutetaan tai irtisanotaan, mutta vedottaessa sopimuksen syntymiseen kysymyksenalaisissa olosuhteissa eli pätemättömyysperusteeseen, sopimus ja siitä seuraavat velvoitteet eivät tule lainkaan voimaan. Mahdollinen toteamus siitä, ettei sopimuksen pätevyyttä voi riitauttaa ja täten reklamoida, ei siis pidä paikkaansa, Ruutu toteaa.

Rikosilmoituksia kannattaa tehdä

Valkeapäätä huijaukset ärsyttävät. Niiden selvittelyyn palaa turhaa aikaa, vaivaa ja pahimmillaan rahaa. Esimerkiksi hänen asiakkaalleen oli myyty viisi verkkotunnusta kymmeneksi vuodeksi 1250 euron hintaan. Valkeapää epäilee kuitenkin, että yritys toimii rahat pois ja juokse -mallilla, koska verkkotunnukset on rekisteröity vain vuodeksi.

Huijareiden kuriin saaminen on hidasta ja aina tulee uusia. Silti on tärkeää, että rikosilmoituksia tehdään ja konnia saadaan kiinni.

Verkkopohjaisia katteettomia asiakaskontakteja myynyt Directa toimi vuosina 1999-2016, ja Kauppalehden mukaan siitä tehtiin 1400 rikosilmoitusta. Toimitusjohtaja Ville Komppa tuomittiin kolmen vuoden liiketoimintakieltoon ja maksamaan vahingonkorvauksia 1,5 miljoonaa euroa.

– Tiedon pitää mennä jonnekin, jotta jotain alkaa tapahtua. Toivoisin, että poliisilla olisi joku nopean toiminnan joukko näitä varten. Directakin sai toimia pitkään ennen kuin sille saatiin loppu, Valkeapää sanoo.

Lue myös Huijausviesti kiertää Handelsbankenin nimissä – Kieliasu ei välttämättä paljasta kalasteluyritystä

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi