”Uusi työntekijämme maksoi 9350 euron huijauslaskun” – Puolet yrittäjistä joutunut huijauksen kohteeksi

Yli tuhannelta yrittäjältä kysyttiin, ovatko he itse tai heidän yrityksensä joutuneet huijauksen tai sen yrityksen kohteeksi, esimerkiksi saaneet valelaskun tai harhaanjohtavaa markkinointia.

50 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa huijareiden kohteeksi. 47 prosenttia ei ollut kohdannut huijausyrityksiä ja kolme prosenttia vastaajista ei osannut sanoa. Eniten huijauskokemuksia oli yli 10 henkilöä työllistävillä yrittäjillä (61 %) ja vähiten yksinyrittäjillä (43 %).

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien Kantar TNS:llä teettämästä Yrittäjägallupista. Siihen vastasi 1006 pienen tai keskisuuren yrityksen edustajaa. (JUTTU JATKUU KUVAN ALLA)

”Menetimme 9350 euroa”

Yrittäjägallupin mukaan 52 prosenttia huijauksen tai huijausyrityksen kokeneista menetti huijauksessa alle 500 euroa, 16 prosenttia 500–10 000 euroa ja kolme prosenttia yli 10 000 euroa. 28 prosenttia heistä ei osannut sanoa, kuinka suuri vahinko huijauksesta aiheutui. Kovimmat tappiot tulivat 2–9 henkilöä työllistäville yrityksille

Tamperelaisen yrittäjän Pasi Karjalaisen firma menetti 9350 euroa taitavassa huijauksessa kesällä.

Karjalainen on osakkaana henkilöstöpalveluyrityksessä, joka oli juuri palkannut uuden toimistopäällikön. Pian uuden työntekijän aloitettua tehtävässä tämä sai sähköpostin yrityksen toimitusjohtajalta.

Tai niin työntekijä luuli, sillä kyseessä oli huijausviesti. Sähköpostin lähettäjätiedot oli väärennetty.

Karjalainen oli tuolloin Espanjassa toisen osakkaan ja toimitusjohtajan kanssa.

– Uusi työntekijämme sai sähköpostilla laskun rekrytointimaksusta. Se tuli Britanniasta, Karjalainen kertoo.

Pian hänelle selvisi, että työntekijä oli saanut yrityksen toimitusjohtajalta sähköpostitse viestin laskun kuittaamisesta. Suoritus oli 9350 euroa.

Seuraavatko rikolliset yrityksiä?

Poliisi kertoi Pasi Karjalaiselle, että heidän yrityksensä tapaus on osa suurempaa kokonaisuutta.

– Seuraavatko rikolliset yritysten toimintaa kuinka tarkkaan? Mekin haimme näkyvästi sosiaalisessa mediassa uutta työntekijää, Karjalainen pohtii.

– Uusi työntekijämme oli nähnyt toimitusjohtajan vain kerran. Hän oikeasti luuli keskustelevansa sähköpostilla toimitusjohtajan kanssa. Viestit oli lähetetty hyvällä suomen kielellä, ei millään Google-kääntäjällä.

Karjalainen toivoo, että firma saisi rahat vielä takaisin yrityksen tilille.

– Rahoja ei ole tullut euroakaan takaisin. Nordea kyllä ilmoitti, että jotakin voidaan saada takaisin, mutta ihmetyttää, että miksi mitään ei ole saatu aikaan.

Pasi Karjalainen kertoo, että rahat ovat menneet Englantiin – ja sieltä ties minne.

Karjalainen sanoo saaneensa negatiivista palautetta sosiaalisessa mediassa julkistettuaan tapauksen. Hän teki niin, koska haluaa varoittaa muita yrittäjiä.

– Meidän kaltaisessa yrityksessä, joka tekee 2,5 miljoonan euron liikevaihtoa, kymppitonnin lasku menee äkkiä läpi. Toivon, että muut yritykset ottavat tästä oppia, Pasi Karjalainen sanoo.

Poliisille pitää ilmoittaa

Edellä kuvattu huijausmuoto on ns. toimitusjohtajahuijaus. Niiden kohteena oli aiemmin lähinnä suuria yrityksiä, mutta toimitusjohtajahuijausten määrä näyttää nyt lisääntyneen pk-yritysten puolella.

Yleisimmät huijausyritykset ovat kuitenkin valelaskuja ja harhaanjohtavaa markkinointia. Moni suomalainen yrittäjä on esimerkiksi saanut kirjeen yrityshakemistopalveluista European Business Numberilta. Viime aikoina .fi-verkkotunnusten haltijat ovat saaneet valelaskuja Traficomin nimissä.

Vain 21 prosenttia huijauksen tai huijausyrityksen kokeneista yrittäjistä ilmoitti Yrittäjägallupin mukaan rikoksesta viranomaisille. Herkimmin ilmoituksia tekivät yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät.

Ilmoitetuista huijauksista ja huijausepäilyistä 39 prosenttia tutkittiin. Poliisi tutki selkeästi herkemmin isompien, yli 10 työntekijää työllistävien yritysten ilmoitukset (46 %) kuin yksinyrittäjien (37 %) tai 2–9 työntekijää työllistävien mikroyrittäjien ilmoitukset.

– On tärkeää, että huijauksista ilmoitetaan poliisille. Tällöin poliisille syntyy kokonaiskuva huijausta harjoittavista toimijoista ja toimintatavoista, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

– Pitää muistaa, että vaikka yksittäinen euromäärä voi olla muutamia satoja euroja, toiminnan laajamittaisuus voi aiheuttaa isoja vahinkoja. Siksi on tärkeää, että tapaukset tutkitaan. Yrittäjät ovat turhautuneita siihen, että huijarit saavat toimia markkinoilla hyvinkin kauan ennen kuin siihen kyetään tavalla tai toisella puuttumaan, Toivonen muistuttaa.

Suomen Yrittäjät varoittaa jatkuvasti jäsenyrittäjiään uusista huijauksista

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1006 pk-yrityksen edustajaa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.

Tiedot kerättiin syyskuun viimeisellä ja lokakuun 2019 ensimmäisellä viikolla.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lataa Suomen Yrittäjien opas huijausten tunnistamiseen ja torjumiseen