Uusimaalle huippupisteet yritysdynamiikassa – Etelä-Savo jäi hännille

Yritysdynamiikan kokonaisindeksissä korkeimman arvon sai Uusimaa. Seuraavaksi korkeimman arvon saivat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Tiedot selviävät Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toteuttamasta tutkimuksesta, jonka toimeksiantaja oli Suomen Uusyrityskeskukset ry.

– Merkillepantavaa kokonaisindeksissä ovat melko suuret alueelliset erot maan eri osien välillä ja maakuntien sisällä, tutkimuksen vastuuhenkilönä toiminut MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro sanoo.

Uusimaa sai yritysdynamiikan indeksissä maakunnista selvästi korkeimman arvon (72,0 pistettä). Yli 50 pistettä saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa.

Kärkeen tarkastelussa nousivat alueet, joiden vahvuuksia ovat niin sanotut elinvoima- ja vetovoimatekijät.

 – Tutkimus vahvistaa käsitystä polkuriippuvuudesta. Alueen menestykseen ei ole olemassa yhtä reseptiä tai lääkettä. Tarvitaan asukkaita, koulutusta, työtä ja yrityksiä. Kasvavilta alueilta näitä löytyy ja se näkyy myös yritysdynamiikassa, Aro jatkaa.

Yli 40 pistettä saivat Keski-Suomi (48,4), Satakunta (44,1), Kanta-Häme (43,8), Kymen-laakso (42,0), Päijät-Häme (41,6), Etelä-Pohjanmaa (41,2), Pohjois-Karjala (41,1) ja Pohjois-Savo (41,1).

Huonoimman tuloksen saivat Etelä-Karjala (37,7), Keski-Pohjanmaa (36,8), Kainuu (36,8) ja Etelä-Savo (34,6).

Suurimpien kuntien ykkönen oli Helsinki. Alle 5000 asukkaan kuntien parhaaksi arvioitiin Askola.

Alueiden yritysdynamiikkaa tarkasteltiin seitsemän muuttujan avulla. Ne olivat aloittaneet yritykset, yritysperustanta, yritystiheys, yritysten uusiutumisaste, yritystoimipaikkojen liikevaihto henkilöä kohden, yritystoimipaikkojen liikevaihdon muutos sekä elinkeinopolitiikan arvosana. 

Uusyrityskeskuksilla merkittävä rooli

Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama pitää yllättävänä sitä, että kiitettykään elinkeinopolitiikka ei välttämättä heijastu yritysdynamiikkaan. 

– Toki voidaan kysyä, miten ”huonosti” asiat olisivat ilman hyvää elinkeinopolitiikkaa. Mutta samalla on perusteltua kysyä, kannattaako yritysten kehittämishankkeita sitoa alueisiin niin vahvasti kuin nykyään tehdään, Kallama sanoo. 

Tutkimustulosten perusteella yritysdynamiikka sai erityisen hyvät arviot paikkakunnilla, joilla toimii Uusyrityskeskus. Alkavan yrittäjän palvelut arvioitiin tärkeimmäksi yrityspalveluksi myös Suomen Yrittäjien keväällä julkaisemassa Kuntabarometrissä. Vaikuttavuustutkimukseen vastanneista yrityksistä 77 prosentti koki Uusyrityskeskuksen avun erittäin tai jokseenkin merkitykselliseksi.

– Uskallan vetää tästä sen johtopäätöksen, että laadukkaat ja helposti saatavilla olevat uusyrityskeskuspalvelut ovat yksi positiivisen yritysdynamiikan kivijalkoja. Elinvoimaisilla alueilla oleva innostus ja kiinnostus yrittäjyyteen muuttuvat kestäviksi yrityksiksi, kun tarjoamme vakaata ja puolueetonta apua yrityksen perustamiseen, Kallama jatkaa.

Yritysdynamiikan tutkimuksessa käytiin läpi Manner-Suomen kuntien yritysdynamiikkaa keskeisten tunnuslukujen avulla. Lisäksi arvioitiin Uusyrityskeskusten toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja.