Vahva ei ruuhkamaksuille ja vahvemmin kiinni hankintoihin – tätä mieltä jäsenyrittäjäehdokkaamme ovat siitä, miltä yrittäjäystävällisempi Helsinki näyttää

Helsingin kuntavaaleissa on ehdolla joukko järjestöön kuuluvia jäsenyrittäjäehdokkaita. Kysyimme näiltä eri puolueita edustavilta yrittäjiltä, miten kaupungin elinvoimaa ja vetovoimaa pitäisi kehittää, miten jäsenyrittäjäehdokkaat edistäisivät yrittäjyyttä Helsingissä ja tarvitaanko Uudellemaalle ruuhkamaksuja tai tietulleja. Lue alta kooste ehdokkaiden ajatuksista ja perehdy myös jokaisen ehdokkaan omiin vastauksiin.

Jäsenyrittäjäehdokkaiden näkökulmasta Helsingin tulisi luoda sellaiset puitteet, jotka mahdollistavat uudenlaisen yritystoiminnan, palvelut ja houkuttelevat investointeja. Helsingin keskustan elävöittämiseksi tulisi sallia joustavat ja liikevaihtoon perustuvat vuokrahinnat ja tyhjillään olevia vaikeasti vuokrattavia liiketiloja voisi pilkkoa osiin monen yrityksen liiketilaksi. Etenkin aloitteleville ja pienille yrityksille tulisi pystyä tarjoamaan edullisia toimitiloja. Edullisten toimitilojen lisäksi kaivataan edullista mainostilaa.

Pienet ja paikalliset yrittäjät tulee saada paremmin mukaan hankintoihin ja kilpailutuksiin ja kaupungin tuottamia palveluita tulisi voida siirtää myös yksityisille yrityksille. Kunnan ei pidä itse tuottaa sitä mitä yritykset voivat tehdä.

Myös kaupungin ja yritysten välistä yhteistyötä tahdottaisiin lisätä. Aloittaville yrittäjille tulisi tarjota kaupungin oma starttiraha ja ohjata kaupungin alueella ammattitaitoista työvoimaa kohtaamaan yrittäjien kanssa. Yrittäjyyttä edistäisi se, että alkuvaiheen yrittäjät saisivat matalammalla kynnyksellä rahoitusta. Kaupungin tulee myös pitää huoli riittävistä yritysneuvonnan palveluista, sillä yritysneuvonta maksaa itsensä takaisin menestyvinä yrityksinä.

Kaupungin on aktiivisesti myös kehitettävä elinkeinomahdollisuuksia, erityisesti kilpailukykyisellä verotuksella sekä kaavoituspolitiikalla. Kunnallisveroa on voitava laskea, jotta helsinkiläisten ostovoima paranee ja yrittäjien kauppa käy.

Lisäksi jäsenyrittäjäehdokkaat pitävät tärkeänä kaupungin elävöittämistä pienyrittäjien kivijalkaliikkeillä. Ulkoilureittien varteen tulisi kaavoittaa kahviloita ja ravintoloita.

Lähiluonto, viihtyisä asuinympäristö, kävelykadut, tapahtumat, toimivat lähipalvelut, ihmisten mielenterveys, maahanmuuttajien kotouttaminen, koulutus, kulttuuri ja harrastukset nähtiin myös kohteina, joihin tulee kiinnittää huomiota Helsingin elinvoiman ja vetovoiman ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Yrittäjämyönteisyyden ja yrittäjyyskasvatuksen lisääminen

Yrittäjyyttä jäsenyrittäjäehdokkaat edistäisivät vähentämällä byrokratiaa ja yrittäjämyönteisyyttä kasvattamalla. Yrittäjämyönteisyys on muun muassa sitä, että kaikki kaupunkiorganisaatiossa pyrkivät auttamaan yrityksen toimintaan liittyvien lupien haussa ja tontin tai toimitilan hankkimisessa.

Myös palveluseteleiden laajan käyttöönoton katsottaisiin edistävän yrittäjyyttä, ja palveluita voitaisiin tarjoa ketterämmin.

Yrittäjyyskasvatuksen nähtäisiin edistävän yrittäjyyttä Helsingissä. Yrittäjyys pitäisikin saada jäsenyrittäjäehdokkaiden mielestä osaksi opintoja helsinkiläisissä kouluissa. Kaikista ei pidä tulla yrittäjiä, mutta mahdollisuus siihen tulee tarjota.

Ruuhkamaksuvastustusta

Valtaosa jäsenyrittäjäehdokkaista ei kannata Uudenmaan ruuhkamaksuja tai tietulleja, sillä ne pahentaisivat entisestään Helsingin keskustan autioitumista. Ruuhkamaksuja paremmaksi tavaksi liikenteen sujuvoittamiseksi osa ehdottaa joukkoliikenteen kehittämistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi niille, joille sen käyttö on mahdollista. Keskustatunneli voisi myös ohjata satamien liikennettä joustavasti pois keskustan läpikulkuliikenteestä.

Jäsenyrittäjäehdokkaista todetaan, että turhaa autoilua tulisi kuitenkin vähentää, joten pitkällä aikavälillä ruuhkamaksuille voisi olla tarvetta. Ensin olisi kuitenkin selvitettävä joukkoliikenteen toimivuus myös Helsingin ulkopuolelta kaupunkiin matkustaville, minne autot parkkeerataan ja paljon paikoitus maksaa. Ruuhkamaksuja ei haluta pääteille, mutta tunneleihin ja esimerkiksi voimakkaasti työtehtävissä liikennöityjen logistiikka- ja yritysteiden käyttöön voitaisiin hyvinkin määrätä käyttömaksut muille kuin yrityksessä asioiville.

Toisaalta ruuhkamaksut eriarvostaisivat muualta Helsinkiin töihin tulevat ja ne, joiden on välttämätöntä liikkua omalla autolla. Maksuja pidettäisiin kohtuuttomana myös useille yrityksille: moni pienyrittäjä, jonka liikevaihdon suuruuteen vaikuttaa sekin, miten paljon autolla ajetaan, olisi ruuhkamaksujen ja tietullien vuoksi vaikeuksissa.