YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Valtakunnallinen pk-yritysbarometri julkaistu – epävarmuus painaa pk-yritysten suhdanneodotuksia, työllisten määrä säilymässä ennallaan
Pk-yritysten odotukset ovat laskeneet loppuvuodesta. Yritysten näkymiä lähiajan suhdannekehityksestä ovat heikentäneet muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen kiihdyttämä hintojen nousu. Euroopan keskuspankki jatkaa koronnostoja ja energiamarkkina on myllerryksessä.
Kevään 2023 pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut jatkoivat laskuaan. Silti puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden yhä pysyvän ennallaan.
”Yritysten toimintaympäristön epävarmuus heijastuu pk-barometrin tuloksissa. Pidän myönteisenä, että teollisuudessa ja palveluissa henkilöstön määrän oletetaan kasvavan tulevan vuoden aikana ja kokonaisuudessaan työllisten määrä pk-yrityksissä on säilymässä suurin piirtein ennallaan”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä kevään pk-yritysbarometrin julkistustilaisuudessa 16.2.2023.
Pk-yritysbarometrin julkistavat kahdesti vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi noin 4 650 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2022 puolivälistä tammikuun 2023 puoliväliin.
Osaavan työvoiman saatavuus on Pirkanmaalla merkittävä kasvun este
Aluekohtaisesta pk-yritysbarometrista käy ilmi, että 60% pirkanmaan yrityksistä pitää osaavan työvoiman saatavuutta kasvun esteenä. Pirkanmaalla on reilu puoli miljoonaa asukasta ja jo pelkästään Tampereen korkeakouluissa ja seudun ammattiopistoissa on yli 50 000 opiskelijaa. Ratkaisuja vahvan osaamisen takaamiseksi Pirkanmaalla on haettu muun muassa oppilaitosten ja yritysten välisestä yhteistyöstä.
Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jenni Pölläsen mukaan koulutusjärjestelmän kehittämiseen tarvitaan myös valtiotason toimia. Yhteistyötä tulisi vahvistaa paitsi innovaatioiden tukemisessa, myös työvoimapulasta kärsiville aloille suunnatuissa joustavissa ja nopeissa koulutuksissa. Erityisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmät ja lupakäytänteet kaipaisivat Pölläsen mukaan lisää ketteryyttä mukautua toimintaympäristön tarpeisiin. – Muutokset omalla toimialalla tai maailmantaloudessa voivat olla nopeita. Siksi myös koulutusjärjestelmien pitää pystyä nykyistä rivakampiin liikkeisiin, hän toteaa.
Maksuton koulutus on tärkeää sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta. Oppilaitoksilla pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus huomioida opetustarjonnassa paikalliset tarpeet, jotta koulutukseen varatut resurssit voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti. – Innovaatiot ja uudet ajatukset syntyvät siellä, missä innostuneet ja osaavat ihmiset kohtaavat, Pöllänen toteaa.
Ratkaisuja väestörakenteen muutokseen ja sen vaikutuksiin olisi Jenni Pölläsen mukaan hyvä hakea myös työperäisestä maahanmuutosta ja kotouttamisjärjestelyjen helpottamisesta. Myös ylioppilastutkinto tulisi voida suorittaa englanniksi. – Hyviä ratkaisuja olisi Pirkanmaan edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteissakin mainittu kansainvälinen ohjelma työvoimapula-aloille rekrytoimiseksi. Myös Suomeen tulemista ja tänne kotouttamista tulisi helpottaa esimerkiksi nopeuttamalla opiskelijoiden, yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupa- ja rekisteröintiprosesseja ja tukemalla yhteisön jäseneksi solahtamista tai vaikkapa varhaiskasvatuspaikkojen löytämistä, Pöllänen kertoo.
Pk-yritysten kasvuhalukkuus ja investointihalukkuus laskevat
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.
”Pitkään jatkuneen investointihalukkuuden heikkenemisellä näyttää olevan yhteys kasvuhalukkuuteen. Kasvua tavoittelevat yritykset investoivat enemmän. Tällaisten yritysten määrä pitää saada nousuun, sillä niiden investointiodotukset ovat vallitsevassa epävarmassa tilanteessakin selvästi positiiviset”, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Kustannusten odotetaan jatkavan nousuaan
”Tuotantokustannusten nousuodotukset pysyvät voimakkaina. Raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan ripeästi. Pk-yritysten omien tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvara on pienentynyt syksystä, eikä se kompensoi välituotteiden hintojen nousua”, Malinen sanoo.
Syksyn pk-barometriin verrattuna pienempi määrä pk-yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan seuraavan vuoden aikana ja lähes yhtä moni odottaa sen kutistuvan. Nyt liikevaihdon kasvua odottaa 30 prosenttia yrityksistä.
Pk-yritykset laajasti mukana energiansäästössä
Sähkön hinnannousu on vaikuttanut kielteisesti liiketoimintaan tai tuotantoon noin joka kolmannessa pk-yrityksessä. Vain 40 prosenttia näistä yrityksistä on pystynyt siirtämään vähintään osan sähkön hinnan noususta lopputuotteiden hintoihin. Sähkön hinta on heikentänyt kannattavuutta kolmella yrityksellä neljästä.
”Suomalaiset ovat säästäneet loppuvuoden aikana yhtä paljon sähköä, kuin sitä Venäjältä on aikaisemmin Suomeen tuotu. Sähkönsäästö on merkittävä, ja 40 % pk-yrityksistä on tehnyt arjessaan aktiivisia sähkönsäästötoimia”, kertoo ministeri Lintilä ja kiittää pk-yrityksiä panoksesta siihen, että sähkö on Suomessa saatu riittämään kuluvana talvena.
Kaksi viidestä pk-yrityksestä on ottanut käyttöön aktiivisia sähkön säästämistoimenpiteitä. Lähes joka neljäs näistä yrityksistä on ottanut käyttöön jonkin uuden energialähteen. Laajoista säästötoimenpiteistä huolimatta joka kymmenes yritys on joutunut turvautumaan tuotannon rajoittamiseen tai ajoittamiseen säästääkseen energiaa.
Epävarmuus on vähentänyt ulkoisen rahoituksen käyttöä
Epävarmuus tulevasta vaikeuttaa rahoituksen saatavuutta ja nyt toimintaympäristön ennustettavuus on heikentynyt nopeasti. Rahoittajien luottopolitiikka on pk-barometrin mukaan kiristynyt. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten on vaativinta saada tarvitsemaansa ulkopuolista rahoitusta. Näistä yrityksistä 57 % kertoo pankkirahoituksen edellyttäneen Finnveran takausta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on hieman vähentynyt, koska pääosa yrityksen rahoitustarpeista liittyy yrityksen kasvuun ja sitä heikentää epävarmuus ja kustannusten nousu.
”Epävarmuuden ja kustannustietoisuuden keskellä on uskallettava rakentaa tulevaisuutta. On aiempaakin tärkeämpää turvata tulevaisuuteen tähtäävien investointien ja kasvuhankkeiden rahoitus. Finnvera on varautunut lisäämään kasvuhakuisten ja investoivien yritysten rahoitusta lainoin ja takauksin. Tuomme markkinoille täsmäratkaisuja yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi. Juuri voimaan tulleen lakimuutoksen ansiosta voimme rahoittaa suorilla ostajaluotoilla vientikaupoissa myös suomalaisten viejien ulkomaisia asiakkaita”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Lisätietoja:
ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952, sposti: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi
toimitusjohtaja Jenni Pöllänen, Pirkanmaan Yrittäjät, p. 046 876 3394, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi
elinkeinoministerin erityisavustaja Sofia Tuovinen, p. TEM, p. 0295 160 993 , sposti etunimi.sukunimi@gov.fi
johtava asiantuntija Kai Husso, TEM, p. 050 359 0663, sposti etunimi.sukunimi@gov.fi
liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä, Finnvera Oyj, p. 029 460 2576, sposti etunimi.sukunimi@finnvera.fi
