Valtakunnallisesti 4600 yrittäjää vastasi: Yritykset palanneet lähes pandemiaa edeltävään tilanteeseen, mutta epävarmuus kalvaa edelleen

35 % Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvioi, että talouden suhdanteet paranevat seuraavan 12 kuukauden aikana. Puoli vuotta sitten näin arvioi 26 % yrityksistä.

Nyt 13 % pelkää suhdanteiden heikkenevän. Puoli vuotta sitten näin pelkäsi 23 % yrityksistä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista.

– Talouden toipuminen on tällä hetkellä nopeaa. On kuitenkin huomioitava, että pk-yritysten odotuksiin liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta siitä, miten pandemia ja sen seurauksena rajoitustilanne kehittyy, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä huomauttaa.

Erityisesti suurempien pk-yritysten odotukset ovat lähitulevaisuuden suhteen positiivisemmat kuin pienempien mikroyritysten. Yhdeksän kymmenestä Suomessa toimivasta yrityksestä on alle 10 henkilön mikroyrityksiä.

Eteläkarjalaiset yritykset aikovat hakea rahoitusta kevättä useammin investointeihin ja kasvuun.

Siinä, missä Etelä-Karjalan yritykset aiemmin hakivat rahoitusta koronakriisistä selviytymiseen, on tulevaisuuden näköpiirissä tärkeimpänä investointien rahoittaminen. Alueen orastavasta hyvästä vireestä kertoo myös, että kasvun ja kehittämishankkeiden osuus oli Etelä-Karjalassa valtakunnallista tasoa korkeammalla.

Koronakriisi ei enää näy yritysten käyttöpääomarahoitustarpeissa, ja myös aikomus hakea ulkopuolista rahoitusta on laskenut keväältä. Vain noin joka kymmenes eteläkarjalainen yritys on suunnitellut hakevansa rahoitusta, kun valtakunnallisesti näin on joka viidennellä yrityksellä.

Rahoituksen saatavuus on parantunut keväästä ja on paremmalla tasolla kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Vain 2 % Etelä-Karjalan yrityksistä kertoi, että yritys ei hakemisesta huolimatta ollut saanut rahoitusta, ja 6 % ei hakenut rahoitusta, vaikka koki sitä tarvitsevansa. Tärkeimpinä syinä vastaajat kokivat kireät vakuus- ja oman pääoman vaatimukset.

– Eteläkarjalaisilla yrityksillä on erinomainen tilaisuus päästä talouden globaaliin kasvuun kiinni, ja Finnvera haluaa olla mahdollistamassa yritysten kasvuhankkeita takauksin ja lainoin. Suuremmissa hankkeissa junioriehtoinen kasvulaina voi olla ratkaisu, sillä pankki kykenee katsomaan lainaa yhtiön omarahoitusosuutena pienentäen yhtiön oman pääoman ehtoisen rahoituksen vaadetta, kertoo Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.

Työvoimaa ja osaamisen kehittämistä tarvitaan kilpailussa pärjäämiseen.

Kyselyyn vastanneissa eteläkarjalaisissa yrityksissä vienti on tärkeää, sillä kolmanneksella alueen vastaajista vienti muodostaa yli puolet liikevaihdosta. Venäjän osuus viennissä ja matkailussa erottuu muuta maata isompana, mutta Pohjoismaat ja EU-alue kokonaisuutena on tärkein vientimarkkina.

Maakunnassamme työvoimapula näkyy useilla toimialoilla ja moni yrittäjä lähestyy eläkeikää. Tärkeimpinä panostuskohteina vastanneet yritykset näkevät markkinoinnin ja myynnin osaamisen, 66 % vastaajista, sekä henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen, jonka mainitsi 42 % vastaajayrityksistä yhtenä kolmesta tärkeimmästä kehityskohteestaan. Nämä luvut ylittävät selkeästi valtakunnalliset keskiarvot.

– Venäjän markkinan heikkous ja ikääntyvien yrittäjien kasvuhalukkuuden heikkeneminen vaativat maakunnassa määrätietoista kehittämistä, jotta pysymme mukana kilpailussa ja pystymme vastaamaan talouden vihreän siirtymän avaamiin mahdollisuuksiin, peräänkuuluttaa Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Marko Hanhisuanto.

Pk-yritysbarometri – alueraportti Etelä-Karjala
Pk-yritysbarometri – kalvosarja Etelä-Karjala

Lisätietoja:

Marko Hanhisuanto, toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Yrittäjät, 050 440 8868, marko.hanhisuanto@yrittajat.fi
Anna Karppinen, aluejohtaja, Finnvera Oyj, 029 460 2671, anna.karppinen@finnvera.fi
Elisa Sipponen, aluepäällikkö, Finnvera Oy, 029 460 2834, elisa.sipponen@finnvera.fi

Taloustutkimus Oy toteutti syksyn 2021 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä kesä- ja heinäkuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi 4592 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.