Vanhusten kotihoidon menestyskonseptin löytänyt yrittäjä rekrytoi yli 70-vuotiaitakin: ”Meillä ei ole ikärasismia”

Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen haluaa osaltaan puhdistaa hoiva-alan mainetta. Hän on seurannut viimeaikaista keskustelua vanhustenhoidon tilasta kaksijakoisin miettein.

– Toisaalta on tärkeää, että laatupuutteet tulevat esille ja niihin puututaan ja sitä kautta saadaan alan maine palautettua. Toisaalta pitää muistaa, että ongelmat koskevat hyvin pientä osaa yrityksistä. Tällä alalla on lukuisia yrityksiä, joissa ei ole vastaavia turvallisuusongelmia tullut esiin. Pelkään, että ongelmat aiheuttavat pysyvän tahran alalle.

Julkisuudessa on nostettu esiin joidenkin hoiva-alan yritysten tekemät voitot ja rinnastettu ne vanhusten huonoon kohteluun.

– Lähtökohta meillä on, että kohtelemme asiakkaita arvokkaasti ja inhimillisesti ja sitä kautta saamme tyytyväisiä asiakkaita, jotka haluavat käyttää palveluitamme. Toki toimimme niin, että pystymme kasvamaan ja palkkaamaan lisää työntekijöitä ja tuottamaan lisää yhteiskunnallista hyvää, jolloin toiminnan on oltava voitollista.

Suominen on noteerannut sosiaalisesta mediasta nousseet kommentit, jotka ovat iskeneet osin myös Suomen Seniorihoivaan.

– Vaikuttaa siltä, että ihmiset niputtavat kaikki hoiva-alan yritykset yhteen. Meihin on osoitettu kommentteja, jotka eivät ole olleet millään tavoin aiheellisia. Virallisia valituksia meistä ei ole koskaan tehty, Suominen korostaa.

Suomen Seniorihoiva keskittyy ainoastaan vanhusten kotihoitoon. Yrityksen henkilömäärä on mitoitettu niin, että yhdellä työntekijällä on tyypillisesti 1-2 asiakaskäyntiä päivässä. Ero julkisen sektorin kotihoitoon on merkittävä. Tällä hetkellä yrityksellä on noin 50 työntekijää.

– Julkisella puolella puhutaan jopa kymmenistä käynneistä päivässä. Silloin ne ovat todella pikaisia käyntejä. Me emme ole lähteneet tinkimään käyntien pituudesta. Lisäämme henkilöstön määrää koko ajan sitä mukaa, kun asiakasmäärä kasvaa.

Yksi Suomen Seniorihoivan työntekijän kotikäynti kestää 2-3 tunnista kokonaiseen työpäivään. Yritys palkkaa työntekijöikseen myös ikäihmisiä. Vanhimmat työntekijät ovat yli 70-vuotiaita.

– Meillä ei ole ikärasismia. Palkkaamme kaiken ikäisiä, parikymppisistä yli 70-vuotiaisiin. Monesti ne eläkeläiset, joita palkkaamme töihin, haluavat tehdä merkityksellistä työtä ja ovat hyvin tyytyväisiä ratkaisuunsa.

Suomisen mukaan seniorien rekrytoinnilla ei pyritä karsimaan palkkakuluja.

– Maksamme kaikille työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Menestyksen salaisuus?

Suomisen yritys on onnistunut tekemään toiminnastaan kannattavaa ja pitämään asiakkaansa tyytyväisinä.

– Käytämme kaiken katteen toiminnan kasvattamiseen esimerkiksi jatkuvalla henkilöstön palkkaamisella emmekä pyri tekemään voittoa osakkeenomistajille. Myyntimme on jatkuvassa kasvussa ja helmikuussa teemme taas uuden ennätyksen.

Viimeisen 12 kuukauden aikana Suomen Seniorihoivan myynti on noussut kuukausittain noin 3,6 – 3,7-kertaiseksi. Kuluvalle tilikaudelle yritys ennustaa noin puolen miljoonan euron liikevaihtoa.

Suomisen mukaan Suomen Seniorihoivan asiakkaat eivät maksa palvelustaan enemmän kuin muiden hoivayritysten asiakkaat.

– Meillä on kohtuulliset hinnat. Perustuntihintamme on 32 euroa, joka sisältää lähes kaiken. Perustuntihinta on 32 euroa. Se on mielestäni edullinen. Nyt hinnoissa on tosin korotuspaineita, koska sosiaalialan palkat ovat nousussa.

Suomen Seniorihoiva on saanut kasvatettua asiakasmääriään käytännössä ilman mainontaa.

– Asiakkaat ovat suositelleet palveluamme muille ja jopa jakaneet esitteitämme, Suominen kertoo.

”Kotihoidon maine huono”

Hoiva-alan yritykset kärsivät Suomisen mukaan jatkuvasta työvoimapulasta. Hän toivoo, että nyt mediassa esiin tulleet ongelmat eivät pahenna sitä entisestään.

– Kotihoidon maine on mielestäni aika huono. Pääosin kritiikki kohdistuu julkisen puolen kotihoitoon, mutta mekin saamme siitä osamme. Ihmiset ajattelevat, että kaikki kotihoito on yhtä huonoa. Julkisen puolen ongelmat vievät mainetta myös meiltä. Monet eivät voi kuvitellakaan, että homma voisi toimia toisin.

Nopeana lääkkeenä Suominen pitää palvelusetelien käytön lisäämistä.

– Tällöin yksityinen sektori otettaisi enemmän mukaan jakamaan julkisen puolen taakkaa, jolloin julkisen sektorin ei tarvitsisi välttämättä alkaa rekrytoimaan lisää henkilökuntaa. Sen lisäksi työnohjausta olisi parannettava.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi