YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

21.9.2020 klo 12:46
Uutinen

Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Turun kauppakamari: koronasta selviytymisessä tuettava yrittäjyyttä ja kasvua

Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen Yrittäjät kiittelevät alueellisen koronaselviytymissuunnitelman yritys- ja elinkeinoelämäpainotusta.

– Yritysten ja alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen on Varsinais-Suomen toipumisen ja alueemme elinvoiman kannalta kaikkein tärkeintä. On hyvä, että tämä tunnistetaan. Tarvitsemme työpaikkoja, ja niiden säilyttämistä ja synnyttämistä voidaan tukea kestävästi vain varmistamalla yritysten selviäminen koronakriisistä, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo ja Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanovat.

Varsinais-Suomen maakuntahallitus hyväksyi maanantaina alueellisen selviytymissuunnitelman koronaviruspandemian aiheuttamista vaikutuksista selviytymiseen. Maakunnallisten suunnitelmien laatiminen on edellytys Työ- ja elinkeinoministeriön koronaelvytysrahoitukselle.

Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen Yrittäjät kiittelevät sitä, että elinkeinot, yrittäjyys ja kasvun mahdollistaminen on nostettu suunnitelman kärkiteemaksi. Myös eri toimialojen erityispiirteitä on huomioitu. Suunnitelma sisältää Varsinais-Suomen osalta sekä nopean palautumisen painopisteet ja toimenpiteet että valintoja uuden kasvun käynnistämiseksi pidemmällä aikavälillä.

– Yrittäjäjärjestö esitti alueellisten selviytymissuunnitelmien laatimista jo huhtikuussa, kun julkistimme aluekehitysohjelmamme. Moni tässä ohjelmassa esiin nostettu, yrittäjille tärkeä kokonaisuus onkin otettu Varsinais-Suomen liiton laatiman ohjelman osaksi, Yrittäjien Hanna Munter kiittää.

Hän nostaa ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä esiin erityisesti julkisten hankintojen hyödyntämisen alueen elinvoiman ja yrittäjyyden vahvistajana, yrityspalveluja tarjoavien toimijoiden yhteistyön kehittämisen entistä tehokkaammaksi ja tuloksellisemmaksi sekä kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön kehittämisen. Yrittäjien toimintakyvyn ja jaksamisen varmistaminen taloudellisten haasteiden voittamisessa on myös nostettu yhdeksi toimenpiteeksi.

– Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet vahvistavat toteutuessaan alueemme elinkeinoelämän ja yrittäjyyden palautumista ja selviytymista kriisistä. Nyt on huolehdittava siitä, että alueen toimijat sitoutuvat ohjelmaan ja sitä lähdetään toteuttamaan määrätietoisesti, Munter painottaa.

Selviytymissuunnitelmassa nostetaan esiin lisärahoituksen tarve alueen yritysten tukemissa. TEM:n elvytysrahoituspaketti jaetaan syys-lokakuussa maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille muun muassa selviytymissuunnitelmien toimenpiteiden rahoittamiseen.

– EU:n rakennerahastorahoitusta on suunnattava erityisesti Varsinais-Suomeen, missä sen määrä on aiemmin ollut marginaalisen vähäinen suhteessa kasvu- ja kehittämispotentiaalia omaavien pk-yritysten määrään. Tämä epäsuhdan kompensointi nostetaan esiin myös selviytymissuunnitelmassa, Munter toteaa.

Suunnitelma saa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwolta erityistä kiitosta siitä, että siinä tuodaan hyvin esiin elvyttävien infrahankkeiden mahdollisuudet. Varsinais-Suomessa on useita liikennehankkeita, jotka voidaan nähdä vahvasti elvyttävinä ja työllisyyttä kasvattavina sekä vientiteollisuuden kuljetuksia ja osaavan työvoiman liikkumista lisäävinä.

– Erityisesti Turun kehätien, vt 8:n ja vt 9:n kehittämishankkeet edistävät vientiä ja parantavat vientiyritysten kilpailukykyä. Jos rakenne-elvyttämisestä halutaan mahdollisimman hyvää ja monipuolista kustannus-hyöty-suhdetta, ovat investoinnit tänne Suomen viennin mekkaan järkeviä, Leiwo painottaa.

Myös osaavan työvoiman varmistaminen on todettu suunnitelmassa merkittävänä kilpailukykytekijänä. Leiwo toivoo, että suunnitelman tavoitteet myös konkretisoituvat nopeasti.

– Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen parempi resursointi on asia, jonka alueen yritykset ovat jo pitkään nostaneet esiin. On myös hienoa, että elinkeinoelämän ja korkeakoulujen työelämäyhteistyön turvaaminen on kirjattu suunnitelmaan. Konkreettiset toimet kuitenkin vielä uupuvat suunnitelmasta, Leiwo toteaa.

Avaa pop-up -ikkuna