Varsinais-Suomen Yrittäjät kannattaa hankintalain muutoksia: ”Markkinaa mahdollisuus avata tuhansille yrityksille”

– Hankintalakiin esitetyt muutokset ovat kannatettavia ja edistävät avointa kilpailua markkinoilla. Ne vahvistavat pk-yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa. Nykytilanteessa markkina keskittyy liikaa julkisesti omistettuihin inhouse-yhtiöihin, mikä haittaa yritysten kasvua ja rajoittaa kilpailua. Suomi tarvitsee kipeästi kasvua, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Julkisten hankintojen säästöpotentiaali on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 15 prosentin luokkaa. Ennen kaikkea julkiset hankinnat avaavat parhaimmillaan toteutettuina yrityksille kasvavan markkinan myös Varsinais-Suomessa. 

Julkisten ostolaskutietojen perusteella Varsinais-Suomessa maakunnan kuntien ja hyvinvointialueen kokonaisostot olivat vuonna 2023 reilut kaksi miljardia euroa. Ostetut tavarat ja palvelut yksityisiltä toimijoilta olivat 1,5 miljardia euroa. Yksityisiä toimittajia oli yli 13 600, mutta niiltä tehtyjen hankintatoimitusten keskiarvo oli vain noin 110 000 euroa. Samaan aikaan julkisia ja julkisomisteisia toimittajia oli 582 kappaletta, ja niiltä ostettiin yhteensä 586 miljoonalla eurolla.

– Ostot julkisilta ovat massiivisia verrattuna siihen, minkä kokoisia hankintoja yksityisiltä yrityksiltä on tehty: inhouse- ja muilta julkisomisteisilta toimijoilta on ostettu keskimäärin miljoonan euron edestä per julkinen toimittaja. Mikäli julkisyhtiöt valtaavat yrityksiltä markkinaa, torpataan samalla yritysten kasvua. Jakamalla jättihankintoja osiin ja käymällä markkinavuoropuhelua voidaan lisätä merkittävästi alueen elinvoimaa, jos vain tahtoa on, Hanna Munter sanoo. 

Pelkästään Varsinais-Suomessa markkinoilla toimii yli 100 kuntaomisteista yhtiötä. Inhouse-yhtiöiltä tehdään alueellamme suorahankintoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Lakiin esitetty sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimus parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Hankintayksikön tulisi jatkossa omistaa vähintään 10 prosenttia inhouse-yhtiöstä, jolta se tekee suorahankintoja.

– Varsinaissuomalaisilla pk-yrityksillä tulee olla aito mahdollisuus tarjota tuotteitaan ja palveluitaan. Hankintakikkailu jopa alle yhden prosentin omistusosuuksilla loppuu lakiesityksen myötä. Tämä on erittäin tarpeellista. Varsinais-Suomen Yrittäjät korostaa lisäksi markkinavuoropuhelun merkitystä: sitä hyödyntämällä markkinaa mahdollisuus avata lyhyellä aikavälillä tuhansille uusille yrityksille, Munter sanoo.

Varsinaissuomalaiset kunnat vastustavat vähimmäisomistusosuuden muutosta. Kunnat ovat esittäneet huolen siitä, että pienten kuntien hankintakokonaisuudet esimerkiksi puhtaus-, ruoka- tai kiinteistöhuollon osalta eivät ole yrittäjille kiinnostavia tai sopivan kokoisia. Esimerkiksi kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksessä kävi ilmi, yrityksistä suurin osa ilmoittaa, että sillä olisi valmius laajentaa toimintaansa, ja varsin suurella osalla yrityksistä olisi valmius välittömästi tuottaa vastaavat palvelut.

– Juuri pk-yrityksillä on kyky ja valmius vastata kasvavaan kysyntään ja terveen kilpailun muodostamiseen esimerkiksi puhtaus-, ruoka- ja kiinteistöhuollossa, Munter painottaa. 

Inhouse-yhtiöiden toimintaa perustellaan usein verovarojen tehokkaalla käytöllä. Julkisomisteiset yhtiöt eivät kuitenkaan kuulu julkisuuslain piiriin, joten väitetty tehokas rahankäyttö ei ole todistettavissa. Siksi Varsinais-Suomen Yrittäjät kannattaa julkisuuslakityöryhmän mietinnön ehdotuksen mukaisesti in-house-yhtiöt tulisi saattaa julkisuuslain piiriin, jotta julkisten varojen käytön vastuullisuus voidaan varmistaa.

Kilpailutukset tulee järjestää siten, että hankinta on ominaisuuksiltaan, menettelytavoiltaan, vaatimuksiltaan ja valintaperusteiltaan määritelty sellaiseksi, että myös paikalliset tarjoajat ja yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin. Hankinnoista tiedottaminen ajoissa ja markkinoiden tunteminen todennäköisesti kasvattavat saatujen tarjouksien määrää.

– Kun Yrittäjien pitkään ajamat muutokset hankintalakiin saadaan toteutettua, muodostuu keskeiseksi hankintayksiköiden tahtotila uudistaa toimintaansa. Halutaanko toimintatapoja uudistaa ja keskitytäänkö hankintaosaamisen todelliseen parantamiseen ja markkinavuoropuhelujen kehittämiseen, Munter kysyy.