Venäjä-pakotteiden rikkomisesta rangaistaan pian kovalla kädellä: ”Nyt joudutaan ottamaan vakavasti”

Venäjää vastaan asetetut pakotteet ovat olleet voimassa jo parin vuoden ajan. Tuore selvitys kertoo karua kieltä siitä, miten tärkeänä pakotteita pidetään suomalaisissa pk-yrityksissä. Visma Solutionsin vuoden 2024 joulukuussa teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa yrityksistä uskoo noudattavansa velvoitteita moitteettomasti, vaikka totuus on toinen. 

Tutkimustulosten perusteella 39 prosenttia ilmoitusvelvollisesta pk-yrityksestä kertoo tarkistavansa kaikkien asiakkaidensa ja asiakkaiden omistajien tiedot pakotelistoja vastaan. Kahdella kolmesta yrityksestä on systemaattinen menetelmä pakotelistojen tarkastusta varten.

Asiantuntijan mukaan pk-yrityksessä on otettava huomioon kahdenlaiset pakotteet.

– Sektoripakotteet liittyvät tiettyihin tuotteisiin ja maihin. Sellaisia ovat esimerkiksi asetarvikkeet ja kaksikäyttötuotteet kuten moottorikelkat, joita voitaisiin käyttää talvisodankäynnissä, Visma Solutionsin asiakkaan tuntemisen ja rahanpesun torjunnan asiantuntija Jukka Kojola kertoo.

Sektoripakotteiden lisäksi ilmoitusvelvollisen yrityksen tulee tuntea henkilö- ja yhteispakotteiden mahdolliset vaikutukset yrityksen toimintaan. Pakotteet kieltävät kaupankäynnin tiettyjen henkilöiden kanssa.

– Tällaisten henkilöiden määrä on lisääntynyt selvästi viimeisen vuoden aikana. Listalla on huomattavan paljon henkilöitä Venäjältä ja Lähi-idästä, Kojola jatkaa.

”Ei ole helppoa selvittää”

Pakotelistalainsäädäntö koskee kaikkia yrityksiä ja yksityishenkilöitä, mutta läheskään kaikki yritykset eivät ole ilmoitusvelvollisia. Ilmoitusvelvollisuus koskee yrityksiä ja henkilöitä, jotka voivat tunnistaa rahanpesuun sekä sodan ja terrorismin rahoittamiseen liittyviä riskejä omien asiakkaidensa toiminnassa. Velvollisia ovat esimerkiksi pankit, kirjanpitäjät ja tili- sekä lakiasiaintoimistot, joiden tulee tarvittaessa pystyä osoittamaan viranomaisille, että tunnistaminen on mahdollista.

Kojola huomauttaa, että myös muiden kuin ilmoitusvelvollisten yritysten täytyy noudattaa pakotelistalainsäädäntöä. Siinä missä ilmoitusvelvollisille voidaan määrätä sakko ennen varsinaista pakoterikkomusta, muille yrityksille sanktio on mahdollinen vasta rikkomuksen jälkeen tultua ilmi.

Erityistä huolellisuutta edellytetään niissä yrityksissä, joiden liiketoiminta kohdistuu ulkomaille. Mahdollisia pakotteiden alaisten henkilöiden nimiä voi tarkistaa EU:n ja YK:n pakotelistoilta, jotka ovat osin päällekkäisiä. Suomessa omaa pakotelistaa ylläpitää Keskusrikospoliisi, josta sen saa pyydettäessä. Kojolan mukaan listojen seuraaminen ei ole helppoa, sillä ne ovat päivittyneet useaan otteeseen Venäjän aloittamaan hyökkäyssodan aikana. Lue aiheesta lisää aikaisemmasta artikkelistamme.

– Voi hyvinkin olla, että joku pk-yrityksen asiakkaista osuu yllättäen listalle. Voi myös olla, että yrityksen pidempiaikainen asiakas joutuu myöhemmin pakotelistalle, vaikka ei ole sillä aiemmin ollut.

Kojolan mukaan suurin hankaluus liittyy yritysasiakkaisiin.

– Ei ole helppoa selvittää, kuka omistaa eurooppalaisen yrityksen ja onko se pakotelistalla. Omistajarekisterit eivät ole julkisia tai helposti saatavilla. Välineet näiden asioiden selvittämiseen ovat vähissä.

Melko turvallisin mielin voi olla silloin, jos yrityksen kaikki asiakkaat ovat suomalaisia.

– Koskaan ei ole absoluuttista varmuutta, mutta silloin riski on selvästi pienempi. EU:n pakotelistalla taitaa olla vain kymmenkunta suomalaista yritystä, Kojola sanoo.

Pakotelainsäädäntö kiristyy keväällä

Pakotteet voivat nousta puheenaiheeksi aikaisempaa useammassa suomalaisyrityksessä tulevana keväänä, kuin EU yhtenäistää pakoterikosten säännöksiä ja sanktioita. Lakimuutosten myötä nykyisestä maksimisakosta tulee minimisakko. Tämä tarkoittaa, että yritykselle pakoterikoksesta seuraavan sakon suuruus on jatkossa vähintään 850 000 euroa tai viisi prosenttia liikevaihdosta. Muutoksen odotetaan tulevan voimaan toukokuussa.

– Suurin osa suomalaisista pk-yrityksistä joutuu laitamaan lapun luukulle, jos yritykselle määrätään tällainen sanktio, Kojola sanoo.

Lainsäädännön kiristämisen taustalla on vuoden 2024 kesällä valmistunut direktiivi, jossa velvoitettiin jäsenmaita harmonisoimaan omia pakotesäädöksiään. Harmonisoinnin seurauksena kävi ilmi, että Suomessa sakot pakotelainsäädännön rikkomisesta olivat olemattoman pieniä.

”Kukaan ei voi kantaa vastuuta yrityksen puolesta”

Visman teettämän tutkimuksen mukaan vientitoimialojen yrityksissä vain joka viides (19 prosenttia) tekee pakotelistatarkistuksia kaikista asiakkaistaan ja asiakkaiden omistajista. Kolmannes yrityksistä ei tarkista tietoja lainkaan. 

Kojola ei varsinaisesti ylläty tuloksesta.

– Suomalaiset yritykset eivät ole varsinaisesti pelänneet pakotteita. Sanktioilla ei ole tähän asti ollut riittävää pelotevaikutusta, koska ne eivät ole saaneet kovinkaan paljon julkisuutta. Nyt kun sanktiot nousevat, yritykset joutuvat ottamaan asian vakavasti.

Kojola muistuttaa, ettei kukaan ulkopuolinen voi kantaa vastuuta toisen yrityksen puolesta.

– Yrityksen asiakaskunnan seuraamiseen on olemassa työvälineitä. Rahallinen panostus ei välttämättä merkittävä, sillä kympeillä kuukaudessa pääsee alkuun. Rahanmenoa tärkeämpää on ymmärrys omasta liiketoiminnasta ja siitä, ovatko omat tuotteet pakotteiden kohteina.