Venäjän kauppa hiipuu: Yritykset tuskastelevat tullauksen kanssa

Venäjän kaupan tuore barometri kertoo, että alle puolet vastaajista uskoo viennin nykytason säilymiseen. Sen sijaan viennin kasvuun uskoo peräti 40 prosenttia vastaajista. Suurin haaste viennissä on taloudellinen epävakaus.

– Tämä on nyt isompi ongelma, kuin ruplan kurssi ja poliittinen tilanne, Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren sanoo.

Tämän vuoden Venäjän talousennusteiden mukaan talouskasvu hidastuu ennen kaikkea heikentyneen yksityisen kulutuksen takia. Heikon ruplan lisäksi viennin laskuun on vaikuttanut Suomen pääosin investointihyödykkeistä koostuvan viennin rakenne.

Tuonti Venäjältä on kehittynyt positiivisesti viime syksystä alkaen. Ruplan heikentyminen, vahva raakaöljyn hinta ja Suomessa jatkunut hyvä suhdanne ovat kasvattaneet tuontia Venäjältä. Seuraavan puolen vuoden aikana tuonnin odotetaan kuitenkin pienenevän.

– Niin viennissä kuin tuonnissa joka neljäs yritys kertoo ongelmista tullin ja tullauksen kanssa. Näitä ongelmia pitäisi selvittää tarkemmin tulliviranomaisten kanssa, Palmgren jatkaa.

”Ei tullut yllätyksenä”

Vienti ja tuonti yhteenlaskettuna Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Tullin tavaravientitilastojen mukaan vienti Venäjälle supistui viime vuonna kolme prosenttia. Samaan aikaan tuonti kasvoi peräti 13 prosenttia.

– Viennin heikentyminen ei tullut yllätyksenä. Toisaalta barometrin avoimet kysymykset vahvistavat sitä, että merkittävää kasvun potentiaalia on joillakin toimialoilla, kuten ympäristöteknologiassa, suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kommentoi.

Lähes puolet yrityksistä uskoo liiketoiminnan säilyvän ennallaan tulevana puolisvuotiskautena. Aikaisempaa pienempi osuus vastaajista uskoo liiketoiminnan supistuvan. Kasvuun uskoo nyt kaksi yritystä viidestä.

Joka neljän suunnittelee investointeja

Suomalaisista yrityksistä joka neljäs on investoinut Venäjälle. Barometrin mukaan seuraavan kuuden kuukauden aikana vastaajista joka neljäs suunnittelee investointeja. Yleisin investoinnin kohde on tytäryhtiö tai edustusto. Muutama yritys suunnittelee yhteisyritystä tai tuotantolaitosta.

Yritysten investointipäätöksiin vaikuttaa ennen kaikkea Venäjä taloudellinen ja poliittinen tilanne, yleinen epävarmuus rahoituksen järjestymiseen ja saatavuuteen sekä ruplan kurssi. Geopolitiikka ja mahdolliset uudet pakotteet lisäävät yritysten epävarmuutta.

Luoteis-Venäjällä on suomalaisten suurin elinkeinoelämän keskittymä maamme rajojen ulkopuolella. Venäjällä toimii noin 400 suomalaista yritystä, niistä valtaosa Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella.

”Venäjä edellyttää kotiläksyjen tekoa”

Suomalaisia yrityksiä Venäjän markkinoille auttavan Export Maker Oy:n yrittäjä Jonne Pöyhtäri korostaa, miten tärkeä merkitys Venäjän markkinan tuntemuksella on suomalaiselle yritykselle.

– Venäjällä tuntuu tapahtuvan kriisi toisensa perään ja maan sisäpolitiikka, esimerkkinä juuri hyväksytty laki venäläisen internetin perustamisesta, ei anna mairittelevaa kuvaa toimintaympäristön suunnasta. Yleinen näkökulma Venäjästä on laskenut, mikä vaikuttaa varmasti yleisesti yrityksien näkemyksiin Venäjän liiketoimintaympäristön suhteen.

– Venäjällä toimiminen vaatii tällä hetkellä enemmän osaamista ja ymmärtämistä kuin koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen, asioihin perehtymistä ja kotiläksyjen tekoa. Muuten kaikki maahan tehtävät ponnistelut ja investoinnit karahtavat helposti kiville, Pöyhtäri sanoo.

Vaikka Venäjällä kriisejä tulee ja menee, Pöyhtärin mukaan tärkeintä tällä hetkellä on, ettei Venäjän markkinalta lähde pois.

– Siellä on sinniteltävä, kunnes tilanne paranee. Monella alalla on kysyntää ja maassa olevaa laite- ja konekantaa halutaan modernisoida monella alalla. Uusien alojen nousu, esimerkiksi kierrätykseen, ympäristöteknologiaan sekä ruoan valmistukseen alkutuotannosta jalostettuihin elintarvikkeisiin liittyen, luovat kysyntää suomalaiselle osaamiselle sekä kumppanuuksille.

Kolmannes reagoi vahvistamalla myyntiä

Venäjän kaupan mahdollisuuksia pidetään Palmgrenin mukaan edelleen merkittävinä, mutta poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä ruplan kurssi haittaavat niiden hyödyntämistä. Monet yritykset katsovat tärkeimmäksi sopeutua tilanteeseen ja pysyä markkinoilla.

Reilu kolmannes barometrin vastaajista kertoo reagoivansa markkinatilanteeseen vahvistamalla myyntiä ja markkinointia. Kolmannes vastaajista ei ole aikeissa ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin.

Barometri selvittää suomalaisten yritysten johdon näkemyksiä liiketoiminnan näkymistä ja haasteista kuluneen ja tulevan puolen vuoden aikana. Barometritutkimuksen tilasivat suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries sekä Suomen Yrittäjät. Keväällä tehdyissä puhelinhaastatteluissa Taloustutkimus haastatteli 278 yritystä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi