YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Vene hotelliin
Venehotelli? Miksi ihmeessä veneen pitäisi päästä hotelliin ja vielä koko talveksi, kun ei se meille ihmisillekään jokapäiväistä ole.
– Kuulostaahan se ylelliseltä, mutta oikeasti kyse on tehokkuudesta, kertoo Inkoon Venehotelli Oy:n toimitusjohtaja Kristian Räme.
Venehotellissa veneet viettävät talvensa järeillä hyllyillä viidessä eri kerroksessa. Kuljetuksista ja nostoista huolehtii erikoisvalmisteinen trukki. Majoittumisen aikana veneet joko lepäävät laakereillaan tai niitä huolletaan omistajan toiveiden mukaisesti. Joustava on myös uloskirjautuminen – nopeimmillaan vene on vesillä viidessä minuutissa.
Asiakas siis itse päättää sähköisesti tai neuvotellen palveluiden määrän peruspaketista viiden tähden huoltoihin. Tarjolla on Rämeen mukaan myös sitä luksusta ehostus- ja kuljetuspalveluineen, mutta vähimmillään veneelle suoritetaan aina vastaanottotarkastus, pesu yltä päältä, akkujen ja sammuttimien tarkistus sekä halutessa vielä tankkaus ennen vesillelaskua ja koeajoa. Talvehtiminen tapahtuu tasaisessa maalämmön tuottamassa sähkölaitteille ja verhoilulle sopivan kuivassa +12 asteen lämpötilassa.
– Mottomme on, että vene lähtee täältä aina ehommassa kunnossa kuin tänne tullessaan, Räme jatkaa.
Kyseessä on Inkoon Venehotelli oy:n kymmenisen vuotta sitten maahantuoma veneensäilytyskonsepti, “dry stack storage”, jossa systemaattisin hyllyratkaisuin optimoidaan alkuun rakennusvaiheessa maan- ja tilankäytön ja myöhemmin hotellikäytössä myös energian ja ajankäytön tarve.
Idea veneiden hyllysäilytyksestä on lähtöisin Yhdysvalloista, josta se levisi nopeasti käyttöön maihin, joissa venekanta on suuri ja laituritila vähäinen.
Räme itse seurasi järjestelmän toimivuutta neljällä eri mantereella ja vakuuttui sen tarpeellisuudesta myös Suomessa.
– Tilanpuute ja veneiden määrä on tietysti eri luokkaa Singaporessa kuin Suomessa, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla on ollut jo vuosia huutava pula veneen säilytyspaikoista – erikoistuen toteutetuista palveluista puhumattakaan, Räme toteaa.
Räme kotiutui ulkomaan komennukselta samoihin aikoihin, kun Joel Nemesin perustama Venehotelli Oy haki uutta omistajaa. Hotelli oli ollut täyteen buukattu jo vuosia, joten ajatus toiminnan laajentamisesta oli yritystoiminnan uusille jatkajille kohtuullisen kivutonta.
Uuden hallin rakentamista puolsi myös ELY-keskus, joka tuki yritystä sen investoinnissa. Rakennustyöt saatettiin alkuun samana päivänä yrityskauppakirjan allekirjoittamisen kanssa, ja kakkoshalli avattiin syksyllä 2020 juuri parahiksi vastaanottamaan talven hotellivieraat.
Uudet tilat tuplasivat veneiden säilytyskapasiteetin 400:aan, mutta sielläkin hyllyt lähtivät täyttymään hyvää vauhtia. Kolmannelle hallille on tontti jo valmiina naapurissa. Maalla kun ollaan, tilaa ympärillä riittää.
Inkoon toimipisteen laajentamisen lisäksi Räme kertoo seuraavansa tarkoin venepopulaation ja säilytyspaikkojen, eli kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta myös muissa rannikkokunnissa. Venehotellin avaaminen lähemmäs pääkaupunkiseutua kiinnostaa yrittäjiä, mutta vapaiden, tarpeeksi kookkaiden, kaavoitettujen tai kaavoitukseen taipuvien tonttien löytäminen syvän veden ääreltä ja hyvien kulkuyhteyksien varrelta on haastavaa isompien kaupunkien viranomaispäätösprosessien hitaudesta puhumattakaan.
Asiaa kuitenkin työstetään, ja päätöksiä odotellessa Räme intoutuu kehumaan Inkoota mainioksi paikaksi etenkin venealan yritykselle.
– Inkoossa ollaan lähellä kaupunkeja, silti maalla ja valmiiksi sisällä kauniissa saaristossa. Alueen veneyritykset omaavat pitkät perinteet, eli paljon osaamista ja niiden ympärille on sijoittunut runsaasti alalle tärkeitä alihankkijoita. Kunnan suhde yrittäjiin on proaktiivista ja päätöksenteko mutkatonta.
Ketterää on myös venehotellin toiminta.
– Keskittyminen 6-11-metrisiin veneisiin mahdollistaa systematiikan ja toimintatapojen kehittämisen mahdollisimman tehokkaiksi, Räme kertoo.
– Venehallin keskilattia pidetään perinteisestä “lattiamajoituksesta” poiketen säilytyksestä vapaana, jolloin siirrot, kuljetukset ja huollot tapahtuvat jouhevasti.
Työntekijöitä tarvitaan kymmenkunta ja luku on kasvamaan päin. Henkilöstöstä moni pendelöi töihin ja takaisin Rämeen mukaan melko pitkiäkin matkoja. Asiakkaista valtaosa saapuu pääkaupunkiseudulta ja sen jälkeen lähikunnista. Oman asiakaskuntansa muodostavat saariston mökkeilijät, jotka mantereella käydessään säilyttävät veneitään hotellin venesatamassa ja talvisin hallin parvilla.
– Ja hotellissa kun ollaan, vene lasketaan asiakasta varten vesille vaikka jouluksi, jos jäätilanne sen vain sallii, Räme kertoo.
Teksti: Heli Heikkilä
Kuvat: Kim Öhman ja Heli Heikkilä
HYMY Uusimaa II -hanke edistää sekä uuden yritystoiminnan syntymistä maaseudulle että jo toimivien maaseudun yritysten kehittymistä.
