Verkosto ruokkii yrittäjää – Reggie Rusan: Suomessa suhteen rakentaminen on tärkeämpää kuin myyminen

Verkostot ovat yrittäjälle tärkeitä. Ne tarjoavat vertaistukea, neuvoja ja ohjeita, ammatillista viiteryhmää, uusia näkökulmia liiketoimintaan sekä tietenkin mahdollisia asiakkuuksia, yhteistyökumppanuuksia ja rekrytointeja.

Yrittäjä-lehti haastatteli kolmea yrittäjää, jotka kertoivat omista verkostoistaan ja niistä saaduista hyödyistä. Juttu on julkaistu Yrittäjä-lehden numerossa 03/2019.

Suomalaiset verkostot ovat tiiviitä hyvässä ja pahassa

Yhdysvaltalaislähtöinen Reggie Rusan eli matkustelevaista elämää, kun työt Koneen IT-toimintojen kansainvälisessä johdossa veivät häntä ympäri maailmaa 15 vuotta. Tuttuja on maailman jokaisella laidalla. Hän on asunut myös Lontoossa ja Brysselissä. Niistä verkostoista ei kuitenkaan ollut hyötyä, kun lähti etsimään töitä Suomesta.

– Tein kansainvälistä uraa, jossa matkapäiviä kertyi 40-50 prosenttia ajasta. Lopetin sen, kun vaimoni tuli kertomaan, että poikani etsii minua iPadista olohuoneessa. Myös päiväkodista tuli viestiä, että pojan käytös muuttuu, kun olen pois kotoa. Ajattelin, että voin olla pari vuotta pois töistä ja löydän kyllä töitä, sillä minulla on paljon osaamista ja kokemusta IT-alan johtotehtävistä. Olin väärässä, Rusan kertoo.

Suomessa hänen täytyi lähteä liikkeelle nollasta. Kukaan ei vastannut työhakemuksiin. Kokemus opetti, kuinka tärkeitä verkostot Suomessa ovat.

– Pienessä maassa on paljon luonnollisia verkostoja, jotka alkavat rakentua jo peruskoulussa. Verkostot ovat tiiviitä, eivätkä suomalaiset näe tarvetta välttämättä laajentaa niitä, joten verkostoihin sisään pääseminen varsinkin ilman kielitaitoa on hankalaa, Rusan sanoo.

– Suomessa johtotehtävät jaetaan usein tietyn piirin kesken. Jos et tule tutusta Nokia- myllystä, olet ulkopuolinen. Minun ongelmani oli myös se, että olin joutunut usein sanomaan ei monelle suomalaisyritykselle, joka yritti myydä minulle palveluitaan Kone-pestini aikana, koska yritykset eivät pystyneet palvelemaan Konetta globaalissa mittakaavassa, Rusan kertoo.

Kannatti lähteä muuttoavuksi

Rusan päätyi perustamaan oman yrityksen. Hänen ja yhtiökumppanin yritys SimpleTec Solutions myy tietosuojapalveluita ja ulkoistetun teknologia- ja tietohallintojohdon palveluita sekä palvelua, jolla yritys saavuttaa GDPR-valmiuden.

Yrittäjyyden alkutaipaleella maailmalla vietettyjen vuosien aikana opitut verkostoitumistaidot tulivat tarpeeseen. Lopulta verkostot alkoivat rakentua yksinkertaisia kanavia pitkin. Ensimmäinen asiakas löytyi naapurista Espoosta.

Rusan kävi myösmuuttoapuna Shortcut-verkostolle, joka auttaa maahanmuuttajia pääsemään kiinni helsinkiläiseen startup-kenttään, perustamaan yrityksiä tai työllistymään niissä.

Kutsu muuttoavuksi tuli Kone 100-vuotissäätiössä vaikuttavalta tutulta.

Huonekalujen kantamisesta lähtenyt yhteistyö sähköisti Rusanin yrityksen alkutaipaleen. Shortcut muutti Maria 1.0. -kasvuyrityskeskittymään, missä Rusan alkoi pitää ilmaisia GDPR-luentoja yhdessä itseään suurempien yritysten, kuten lakiasiaintoimisto Mäkitalon, kanssa. Sitä kautta verkostot laajenivat nopeasti.

Rusan liittyi myös British Commonwealth Chamber of Commerce of Finlandiin ja englantia puhuvien bisnesverkostoon, ja hänestä tuli sen puheenjohtaja. Hän vaikuttaa myös Suomen Yrittäjien maahanmuuttajaverkostossa sekä monessa muussa yhteisössä.

Ei se ole vaikeaa, mutta aikaa se vie

Rusan pitää verkostoitumisesta ja käy tapahtumissa mielellään. Hänen mukaansa verkostoitumismahdollisuuksia tulee eteen joka päivä.

– Suomalaiset eivät ehkä ole tuotteiden markkinoinnissa huippua, mutta tapahtumia on paljon lähes mistä tahansa aiheesta ja niitä promotaan paljon. Tapahtuman voi pistää pystyy itsekin melko vähällä vaivalla ja rahalla. Täällä on myös saunaseuroja ja urheiluryhmiä, joihin voi pyrkiä mukaan, Rusan sanoo.

Tapahtumissa ravaaminen vie aikaa, mutta se kannattaa. Suomalainen voi kokea seurustelun tyhjänpäiväiseksi ja merkityksettömäksi, mutta Rusan kannustaa keskusteluun kaikesta huolimatta. Toisilta voi oppia ja heidän kanssaan voi kehittyä.

Siinä missä suomalainen ei näe hiljaisuutta ongelmana, amerikkalaiselle hiljaisuus on kiusallista.

– Kun kysymme, mitä kuuluu, se on tapa, mutta myös aitoa kiinnostusta. Keskustelussa voi yrittää etsiä, mitä yhteistä osapuolilla on. Ikinä ei tiedä, mihin se voi johtaa. Ihmiset haluavat tietää, kuka olet ja miksi sinä olisit tärkeä lisä heidän verkostoonsa, mutta myös tuoda lisäarvoa, mikä on verkostoitumisen ydin.

– Kyse ei ole itsensä myymisestä, vaan vastavuoroisesta auttamisesta. Voit vaikka esitellä ihmisiä toisilleen ja jättää lopun heidän käsiinsä, Rusan sanoo.

Rusan jopa väittää, että Suomessa verkostoituminen on myyntityötä tärkeämpää. Rusan nostaa esiin kiinnostavan yksityiskohdan, jonka hän on ulkomaalaisten liike-elämän tuttujensa kanssa huomannut. Suomalaiset ajattelevat olevansa suoraviivaisia ja asialähtöisiä, mutta asia ei välttämättä ole niin.

– Eräs Suomeessa pitkään asunut ystäväni ohjeisti minua yrittäjyyden alkutaipaleella siitä, että täällä ei oikeastaan voi myydä. Se pitää lopettaa kokonaan ja keskittyä 200-prosenttisesti suhteen rakentamiseen. Ajattelen, että suomalaiset ovat kuin kookospähkinöitä: kovia ulkoa ja pehmeitä sisältä. Kovan kuoren läpi pääsee, kun etsii yhtymäkohtia ja on aidosti kiinnostunut, Rusan sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi