Verotus, sopeutus, työelämän uudistaminen… – Näin puolueet vastasivat yrittäjille tärkeisiin vaaliteemoihin

Yrittäjien kysymyksiin vastasivat SDP, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit. Vasemmistoliitto, Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle eivät vastanneet kyselyyn.

Puolueilta pyydettiin kyllä/ei-vastauksia, ja tarvittaessa vastauksia sai täydentää 2–3 virkkeellä.

Vastauksista selviää, että SDP:tä lukuun ottamatta kuusi muuta puoluetta vastasi kyllä kysymykseen siitä, onko puolue valmis sitoutumaan ensi vaalikaudella kuuden miljardin sopeutusohjelmaan julkisessa taloudessa. Näin puolueet perustelivat:

SDP: Ei. Julkista taloutta on tasapainotettava ja tarvitaan 2–3 vaalikauden ohjelma, jolla saavutetaan talouden tasapaino ja saadaan velkaantuminen taitettua. SDP:n talouspoliittinen linja lähtee siitä, että ensi vaalikaudella julkista taloutta vahvistetaan 3,5–6 miljardin euron verran, vahvalla painotuksella kasvun vahvistamiseen ja työllisyysasteen nostoon kohti 80 prosenttia.

Perussuomalaiset: Kyllä. Perussuomalaiset on sitoutunut tasapainottamaan julkisen talouden kahden vaalikauden aikana. Keskeistä on kohdistaa leikkaukset suomalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työn kannalta toissijaisiin menokohteisiin.

Kokoomus: Kyllä. Tulevan hallituksen tärkein tehtävä on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen pelastaminen. Tämän päivän alijäämä on huomisen veronkorotus. Kokoomus on sitoutunut valtiovarainministeriön ja muiden asiantuntijoiden suositukseen maltillisesta vuosittaisesta julkisen talouden tasapainottamisesta.

Keskusta: Kyllä.

Vihreät: Kyllä. Talouden tasapainottaminen on toteutettava tavalla, joka tukee talouden uudistumista, päästövähennyksiä ja luontokadon torjuntaa. Sopeutuksessa ei tule leikata koulutuksesta tai heikentää heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Vihreiden vaihtoehdossa taloutta vahvistetaan kolmella miljardilla ympäristölle haitallisten tukien leikkaamisella ja vihreällä verouudistuksella, toinen kolme miljardia saavutetaan työllisyysasteen nostamisella ja työperäisen maahanmuuton lisäämisellä. 

RKP: Ei kantaa. Rakenteellisen alijäämään on puututtava ja velkaantuminen saatava loppumaan. Julkisen talouden vahvistaminen on tehtävä kahden seuraavan vaalikauden aikana, ja joudumme vähentämään menoja. On kuitenkin tärkeää, ettemme leikkaa pois kasvun edellytyksiä tai verota pois kilpailukykyämme.

Kd: Kyllä. Tavoitteena on sopeuttaa valtion taloutta reilun miljardin vuositasolla, jolloin kahdella vaalikaudella päästään yhteensä yhdeksän miljardin sopeutuksiin. Puolueemme on kuitenkin valmis neuvottelemaan myös tiukemmista sopeutustoimista, mikäli ne voidaan toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti sekä kilpailukyky, turvallisuus ja hyvinvointipalvelut säilyttäen.

Myös kysyttäessä pitääkö ensi vaalikaudella yrittäjien/yritysten verotusta kiristää puoluejako vastauksissa noudatteli samaa jakoa. Kuusi muut kuusi puoluetta vastasivat ei, SDP puolestaan ei ja kyllä. SDP:n mukaan ”olennaista on, että veropohjia tiivistetään siten, että estetään verovälttelyä ja tämä toki kiristää joidenkin yritysten verotusta”.

Julkisen sektorin liiketoiminta

Puolueilta kysyttiin myös, pitäisikö julkisen sektorin luopua liiketoiminnoista, joissa on jo kilpailua ja yksityisten yritysten tarjontaa. Kokoomus vastasi ainoana puolueena tähän kysymykseen kyllä. Viisi puoluetta vastasi kieltävästi ja RKP:llä ei ollut kantaa. Näin puolueet vastasivat:

Sdp: Ei. On tietenkin pidettävä huolta siitä, että esimerkiksi kuntien inhouse-toiminta hankintalain edellyttämällä tavalla palvelee nimenomaan sen omistajina olevia hankintayksiköitä, eikä kyse ole näennäisistä järjestelyistä, joilla pyrittäisiin vain kiertämään kilpailutusvelvollisuutta. Mutta SDP ei kannata yksinkertaista julkisen sektorin liiketoiminnoista luopumista.

Perussuomalaiset: Ei. Erityisesti sotepalveluissa kuitenkin tarvitaan ehdottomasti julkista palvelusektoria täydentävää yksityistä ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa. Hyvinvointialueilla tulee myös suitsia tervettä kilpailua vääristävää julkista yritystoimintaa esimerkiksi catering-, pesula- ja tietotekniikkapalveluissa.

Kokoomus: Kyllä. Julkinen tuotanto on vedettävä pois häiriköimästä sellaisilta markkinoilta, joille tarjontaa syntyy markkinaehtoisesti. Veronmaksajien rahoja ei tule käyttää markkinoilla kilpailemiseen pehmeän budjettirajoitteen turvin. Julkinen tuotanto täytyy rajata ainoastaan sellaiseen toimintaan ja markkinaan, jossa erittäin selkeästi todeta markkinapuute.

Keskusta: Ei. Julkinen sektori voi vähentää kilpailluilla markkinoilla tapahtuvaa liiketoimintaa, mutta kategorista luopumista kaikesta liiketoiminnasta ei tule tehdä. Tärkeintä on taata reilu kilpailu markkinoilla. Julkisille sidosyksiköille ei tule antaa epäreilua kilpailuetua.

Vihreät: Ei. Kaikessa yritystoiminnassa tärkeää on varmistaa reilu ja tasapuolinen kilpailu. Kategorinen kielto ei ole tarpeen, kunhan varmistetaan, ettei julkinen saa asemastaan perusteetonta kilpailuetua. Yhtä tärkeää on varmistaa pienten yritysten kilpailuedellytykset suuria yrityksiä vastaan. esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.

RKP: Ei kantaa. Tätä voidaan joissain tapauksissa harkita, mutta kuitenkin niin, ettei strategisia intressejä tai huoltovarmuutta millään tavalla heikennetä.

Kristillisdemokraatit: Ei. Kannattaa mallia, jossa julkinen sektori tuottaa palvelut yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä yhteistyöstä toimii terveydenhuolto, jossa molempia sektoreita tarvitaan. Monet soten tukipalvelut on viety inhouse-yhtiöihin, jotka tuovat epäreilua kilpailua, jota on karsittava.

Tarpeesta uudistaa työelämää vastanneet puolueet olivat yksimielisiä SDP:tä lukuun ottamatta. Puolueilta kysyttiin: Oletteko valmis tukemaan työelämän uudistuksia, vaikka ammattiyhdistysliike niitä vastustaisi?

Kuusi puoluetta vastasi kyllä ja SDP ainoana ei. Näin puolueet perustelivat.

SDP: Ei. SDP haluaa uudistaa työelämää oikeudenmukaisesti, lisätä työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta, koska nämä ovat avaimia Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvattamiselle. Yhteiskuntamme vakaus ja menestys on perustunut vahvaan sopimisen kulttuuriin, jota tulee vahvistaa, ei heikentää.

Perussuomalaiset: Kyllä. Ay-liike ei voi omata veto-oikeutta tarpeellisiin työmarkkinauudistuksiin, mutta rakenteellisia uudistuksia on syytä viedä eteenpäin siten, että työmarkkinarauha säilytetään. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista pitää pyrkiä edistämään kolmikantaisesti.

Kokoomus: Kyllä. Poliitikoilla on viime kädessä vastuu ja valta päättää tai olla päättämättä Suomen ja suomalaisten asioista. Päätöksentekoa ei voi ulkoistaa eduskuntatalolta, vaan päättäjien on kannettava vastuunsa.

Keskusta: Kyllä. Keskusta korostaa työelämän uudistuksissa yhteistyötä ja sopimista. Lopullinen vastuu uudistusten etenemisestä on kuitenkin aina eduskunnalla, jonka pitää tämä vastuu tarvittaessa kantaa, vaikka valmistelussa ei löytyisi yhteisymmärrystä. Keskusta puolustaa vahvasti suomalaista parlamentarismia, johon kuuluu se, että lainsäädäntöön ei voi olla veto-oikeutta yhdelläkään järjestöllä.

Vihreät: Kyllä. Lähtökohtaisesti toimivat työelämän uudistukset tehdään hyvässä yhteistyössä myös työmarkkinajärjestöjen kanssa ja heidän asiantuntemustaan hyödyntäen. Mikäli työelämän tarpeellisille uudistuksille ei löydy yhteisymmärrystä ja lainsäätäjän vastuulle kuuluvat uudistukset kohtaisivat vastustusta, on lainsäätäjän myös kannettava vastuunsa ja vietävä tarvittavat uudistukset eteenpäin, vaikka joku työmarkkinaosapuolista ei olisikaan tyytyväinen.

RKP: Kyllä. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja sen myötä myös työlainsäädännön tulee kehittyä. Jotta se olisi mahdollista, tarvitaan työmarkkinajärjestöiltä ja poliittisilta päättäjiltä uudenlaista ajattelua.

Kd: Kyllä. Tarvitsemme paikallisen sopimisen mahdollisuutta kaikille yrityksille, joustavuutta rakentaa sellainen työntekemisen malli ja aikataulu, joka sopii juuri kyseisen yrityksen toimintaan ja juuri kyseisen henkilön elämäntilanteeseen. Joustamaton työelämä on johtanut itsensä työllistävien yrittäjien määrän ja pätkätyösuhteiden lisääntymiseen. Joustavuus toimii myös työntekijän eduksi.

Paikallisen sopimisen laajentamista

Puolueilta kysyttiin myös paikallisesta sopimisesta. Kysymys kuului: Tulisiko työpaikoilla olla aito sopimisen vapaus, jos sitä työpaikalla haluavat sekä työnantaja että työntekijät?

Puolueista kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit kannattavat paikallisen sopimisen mahdollisuuden laajentamista kaikkiin yrityksiin.

SDP: SDP tukee tasapainoista, valtakunnallisiin työehtosopimuksiin perustuvaa paikallista sopimista.

Perussuomalaiset: Paikallista sopimista voidaan edistää yleissitovien työehtosopimusten puitteissa. Työmarkkinarakenteita ei ole mahdollista jäädyttää nykytilaan, sillä joustoja tarvitaan kohentamaan tuottavuutta ja parantamaan yritysten kilpailukykyä.

Kokoomus: Haluamme antaa kaikille työntekijöille mahdollisen reiluun paikalliseen sopimiseen kaikilla työpaikoilla. Työlainsäädännöstä tulee poistaa järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat sopimisen kiellot. Työehtosopimukset määrittelisivät jatkossakin työsuhteen minimiehdot, mutta muista asioista voidaan sopia työpaikoilla, kun työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on kunnossa.

Keskusta: Lakisääteisiä paikallisen sopimisen esteitä tulee poistaa. Paikallista sopimista on vahvistettava työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseksi. Paikallisella sopimisella voidaan turvata työpaikkoja ja löytää yhdessä sekä työntekijöille että työnantajalle parhaiten sopivat ratkaisut.

Vihreät: Kannatamme paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta työehtosopimusjärjestelmän puitteissa. Paikallista sopimista tulisi edistää mm. mahdollistamalla paikallinen neuvottelu ja työntekijöiden edustus kaikille, myös järjestäytymättömille työpaikoille. Työntekijä ja työnantaja eivät kuitenkaan ole samanlaisessa asemassa neuvoteltaessa, työehtosopimusjärjestelmä tukee työntekijöiden asemaa ja varmistaa tasapuolisemmat neuvotteluasemat.

RKP: Haluamme joustavuutta työmarkkinoille sallimalla paikallisen sopimisen kaikentyyppisissä yrityksissä. Samalla haluamme antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua yrityksen toimintaan hallituksessa tai muussa johtoelimessä toimivan henkilöstöedustajan kautta.

Kristillisdemokraatit: Haluamme lisätä paikallisen sopimisen edellytyksiä kaikissa yrityksissä työlainsäädäntöä uudistettaessa. Palkan osalta haluamme kuitenkin pysyä työehtosopimusten piirissä. Tarvitsemme ehdottomasti lisää joustavuutta työmarkkinoille.

Yhdistelmävakuutukselle vihreää

Muuttuvassa työelämässä yhä useampi tekee työtä sekä palkansaajana että yrittäjänä. Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen samaan aikaan sekä palkansaajana että yrittäjänä tehdystä työstä. Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää joko palkansaajana tai yrittäjänä, mutta rooleja ei voi yhdistää.

Puolueilta kysyttiin: Haluatteko toteuttaa ns. yhdistelmävakuutuksen, jossa henkilö voi kerryttää samanaikaisesti ansioturvaa sekä työntekijänä että yrittäjänä? SDP, kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja kristilliset kannattivat yhdistelmävakuutusta, perussuomalaisten vastaus oli “ei kantaa”.

Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan liittyen kysyttiin, pitääkö EU-maiden ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinta lopettaa. Kokoomuksen, keskustan, vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien mukaan saatavuusharkinta pitää lopettaa, SDP:n ja perussuomalaisten mielestä ei.

Pitkittyvät lupaprosessit nähdään yhtenä yritystoimintaa hankaloittavana tekijänä. Puolueilta kysyttiinkin, tuleeko lupaviranomaisille laissa säätää enimmäismäärärajat, joiden puitteissa lupakäsittely on suoritettava? Kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit olivat enimmäismääräaikojen kannalla, SDP:n ja perussuomalaisten vastaus puolestaan oli ”ei kantaa”.

Edit 30.3.2023 klo 21.00: Lisätty vastaukset kysymykseen paikallisesta sopimisesta