Vesa Puttonen kritisoi “ulinaa” valtiontalouden säästöistä: “Lähellä sosialismia”

– ­Nälkä puuttuu.

­Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen ei säästellyt sanojaan puhuessaan Turussa Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarin yleisölle Suomen talouden haasteista.

Puttonen palasi esimerkin tasolla vuoteen 1992, jolloin taloustieteen nobelisti Bengt Holmström osallistui Sixten Korkmanin vetämään talouspolitiikan asiantuntijaryhmään.

Ryhmän työn tuloksena syntyi raportti, jonka valtioneuvoston kanslia julkaisi vuoden 1992 maaliskuussa. Raportissa talousviisaat esittivät muun muassa julkisen sektorin velkaantumiskehityksen kääntämistä keskipitkällä aikavälillä, teollisuustukien karsimista, tulospalkkauksen kehittämistä ja ”työsuhdeasioiden” siirtämistä entistä enemmän sovittaviksi työpaikkatasolle. Raportissa vaadittiin ”poikkeuksellisia toimia” Suomen talouden kääntämiseksi nousu-uralle.

Tuolloin Suomi oli keskellä lamaa. Turussa puhuneen Puttosen mukaan tilanne on nyt monella mittarilla huonompi kuin vuonna 1992.

– Silloin nuo toimet olisivat riittäneet, enää eivät. Jotain on tapahtunut, koska Suomen talouden kasvu ei ole jatkunut vuoden 2008 jälkeen.

Puttonen ihmetteli yleisölle, miten valtion velasta puhutaan edelleen, vaikka siitä oltiin huolissaan jo vuonna 1992. Samalla hän ilmaisi olevansa erityisen huolissaan muun muassa syntyvyyden romahduksesta. Nykymenolla vuonna 2060 Suomen valtionvelan maksajia on pari miljoonaa vähemmän kuin nyt.

– Onneksi Suomessa aika moni on edelleen sitä mieltä, että velat on hoidettava. Kaikissa kulttuureissa se ei ole itsestään selvä asia. Ei ole myöhäistä saada asioita oikeaan suuntaan.

Kritiikkiä ”ulinalle”

Puttosen mukaan suomalaisille on vaikeaa luopua saavutetuista eduista. Osin tämän takia verrattain pientenkin säästöjen toteuttaminen herättää voimakasta vastustusta. Professori nosti esille opiskelijoiden asumistuen leikkaukset.

– Kun hallitus ehdottaa, että valtio ei maksa opiskelijoiden asumista kesällä, siitä seuraa hirveä ulina. Olemme tottuneet siihen, että kaikki saavat asumistukea. Se on lähellä sosialismia. Unohtuu se, että opiskelu on opiskelijan työtä. Pidetään itsestään selvänä, että valtio tarjoaa opiskelun ilmaiseksi.

Puttonen on aiemmin julkisuudessa puoltanut hintalappua korkeakouluopinnoille.

Puheessaan Kunnallisjohdon seminaarissa Puttonen kannusti jokaista miettimään, miten paljon yhteiskunta maksaa esimerkiksi sairaanhoidosta.

– Kun potilas poistuu sairaalasta, hänelle pitäisi tulla tieto siitä, mitä hoito on maksanut yhteiskunnalle. Siten ihmiset oppisivat arvostamaan sitä, mitä ovat saaneet.

”Uutta Nokiaa ei kaivata”

Puttosen mukaan Suomessa tulisi lopettaa puheet ”uusista nokioista” ja myöntää, ettei 2000-luvun alun kaltainen menestynyt jättiyhtiö olisi välttämättä edes hyväksi Suomelle.

– Nokia osoitti, että yksittäisen yrityksen kautta voi valloittaa maailman. Toisaalta Nokia loi liiallisen turvallisuuden tunteen. Kaikki puheet siitä, mikä on seuraava Nokia, pitäisi lopettaa. Nokia oli Suomen kokoiselle maalle liian iso.

Puttonen muistutti yleisölle, että Suomi on kaikesta huolimatta vaikka vertaa oleva menestystarina.

– Seitsemän vuoden ajan meidät on rankattu maailman onnellisimmaksi kansaksi. Ei voi olla sattumaa, että Suomi menestyy niin monessa vertailussa niin hyvin.

Kunnallisjohdon seminaari järjestetään Turun Logomossa tiistaina ja keskiviikkona.