YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Viheryrittämistä ja terveyspommeja
Innovatiivisuus ja hullunrohkeus asuvat usein samassa kehossa. Hauholaisen MV-Gradient Oy:n yrittäjä Juha Sipponen on sellainen, mikäli yrittäjäkollegoihin on uskomista. Edellä mainitut ominaisuudet yhdistettynä monialaiseen ahkeraan yrittämiseen olivat perusteena Sipposen palkitsemiseen Hauhon vuoden yrittäjäksi 2020.
MV-Gradient on Hämeenlinnan Hauhon Eteläisten kylässä toimiva piharakentamisen ja viherrakentamisen ammattilainen. Yrityksen palveluihin kuuluvat myös erilaiset kuljetukset, kaivinkonetyöt, viherrakentaminen ja talvella höyrysulatuspalvelu auraukset. Asiakkaina on niin yksityisiä mökki- ja omakotiasukkaita kuin yritysten kohteita, kuten esimerkiksi Destian, Kiertokapulan, Molok Oy:n ja rakennusliikkeiden kohteet.
– Lempiasiakkaitani ovat viherrakennustöissä mökkiläiset. Hyvin tehty työ saa viidakkorummun soimaan ja tuottaa jatkossakin toimeksiantoja samoilta asiakkailta, väläyttää Juha Sipponen.
Sipponen on koulutukseltaan puutarhuri ja oli aluksi alan palkkatöissä, muun muassa Hämeenlinnan kaupungilla.
– Vuonna 1990 laitoimme silloisen esimieheni kanssa viherhoitofirman pystyyn. 1992 syvimmässä lamassa läksimme omille teillemme ja taantuma-aikaan työllistin itseni kalansavustajana sekä kaihdinliikkeen edustajana. Vuonna 1995 perustin Hauholle Eteläisten kyläbaarin pyörittäen sitä vuoteen 2001. Välillä olin töissä helsinkiläisessä viherrakennusfirmassa ja 2003 aloitin kotiseudulla alan hommat. Parisen vuotta sitten ostin Eteläisistä pienen maatilan tukikohdaksi kalustolle ja hallille. Ostin samaan aikaan paalunkuljetusrekan ja palkkasin sille kuskin. Kuorma-auto, aggregaatilla toimiva höyrysulatusauto, kaivinkone ja muut työkoneet tarvitsevat lämpimän hallipaikan, kertoo Sipponen.
Rauhalan luomutilasta ja haskap-terveyspommista menestystuote
Sipposen kaavaili aluksi tiluksilleen mansikan kasvatusta, mutta päättikin kunnostaa pellot, hakea luomukasvatusoikeudet ja laittaa haskap-marjapensaita kasvamaan. Se on japanista kotoisin oleva marja, mikä menestyy myös Suomen kaltaisessa ilmastossa, tuottaen parin viikon poimuusesongin juhannuksen tienoilla. Sipponen suunnittelee myös konepoimurin hankintaa ja Rauhalan luomutilan kaupallistamista haskap-tuotannon kärkitoimijaksi.
– Haskapin ulkonäkö ja maku muistuttaa mustikkaa, mutta marjan koko on 2,5–5 cm. Ravintoarvot ovat huikeat, jopa 2,5 kertaa mustikkaa paremmat! Japanilaiset kutsuvatkin haskapia ikuisen nuoruuden marjaksi. Uskon vakaasti, että tästä tulee hittituote. Tällä hetkellä vielä määrällisesti isoa satoa ole luvassa, mutta kasvatan uusia pistokkaita ja kastelujärjestelmiä on tulossa kilometrikaupalla. Ensi kesän sato on jo lähes kokonaan myyty ennakkoon. Osa tulee itsepoimintaan ja osa toimitetaan jälleenmyyjille sekä teollisuuteen. Tilan latoon suunnittelen myös myymälää. Paljon on investointeja luvassa, mutta ”velaton maatalous” on jossain vaiheessa haaveissa. Onkohan sellaista, ironisoi Sipponen.
Kuva: Haskap tunnetaan myös nimillä marjasinikuusama tai hunajamarja. Maku on herkullinen muistuttaen mustikkaa, vadelmaa ja mustaherukkaa. Sen antioksidanttipitoisuus on suurempi kuin millään mulla marjalla.
Palkkaamisen kynnys matalammaksi
– Toimintani monialaisuudessa on puolensa. Vakinaisia työntekijöitä on vaikea palkata ja pitää, koska sosiaalikulujen kuorma nousisi kohtuuttomasti. Onneksi minulla on omalla toiminimellä toimivia luottokumppaneita, joilta saan apua aina kun tarvitsen. Pienyrityksen pitäisi saada yhteiskunnalta huojennuksia ja porrastuksia sosiaalikuluhin, että palkkaamisen kynnys olisi matalampi.
Yrittämisen mahdollisuudet tämän päivän Suomessa?
– Hyvää on se, että kaikki on lähellä. Suurimman osan asioita voi hoitaa verkossa niin asiakkaiden kuin viranomaisten kanssa. Se on myös varjopuoli. Ennen asioita hoidettiin enemmän ihmisten kesken – otettiin luuri käteen ja sovittiin asioista. Tämän päivän saavutettavuudessa joskus kismittää hektisyys. Kun ollaan työmaalla kourat mullassa tai kaivinkoneen ohjaimissa, ei ihan joka minuutti tule sähköpostiaan selattua.
– Luomuviljelyn tukioikeuksien haku oli oma kommervenkkinsä. Byrokratiassa hakemus evättiin, sillä siihen oli minusta johtumattomista syistä merkitty 2,5 hehtaarin viljelyala, vaikka peltoala on kaksi hehtaaria. No, uskon sen olevan jopa myönteinen myyntiargumentti, että toimimme ilman maataloustukea.
Juha Sipponen uskoo paiskivansa yrittäjänä hommia ainakin seitsemänkymppiseksi.
– Monialayrittäjänä en olisi millään tähän kaikkeen olisi kyennyt, ellei rakas vaimoni Anna-Mari Viiala olisi minua auttanut paperitöissä, oman ammattinsa ohella. Seitsemän päivän työviikkoja tehdään usein ja heinäkuussa pääsee välillä hellittämäänkin – kullankaivuuseen Lapin reissuilla. En ole seitsemästä neljään -tekijä, koska silloin tuntuu, että olisin jollain muulla töissä – ja sehän ei minulle sovi, kiteyttää Juha Sipponen.
