Viiden veljeksen menestyksekkäässä metsäurakointifirmassa yksikään omistaja ei halua tehdä paperitöitä – Harvesterissa istutaan jopa 10 tuntia päivässä

Etelä-Savon Oravissa toimivan Oravi Forest Oy:n toimitusjohtaja Ismo Laitinen on siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, ettei hänen oikeastaan tarvitse murehtia yleisestä taloustilanteesta tai suhdannevaihteluista. Firmalla menee hyvin, töitä riittää ja hommat rullaavat mallikkaasti. 

Oravi Forest Oy on metsäurakointiin keskittynyt yritys, joka tekee töitä alihankintana isojen metsäyhtiöiden pääasiallisille kumppaniyrityksille Kohmansalon Metsäkuljetus Oy:lle, Versowoodille ja FinnHarvest Oy:lle.  

Oravi Forest Oy:n omistajayrittäjät ovat veljeksiä. Ismo, Janne, Joonas, Lassi ja Matti perustivat yrityksensä vuonna 2017. Jokaisella oli kokemusta metsäurakoinnista, sillä isä Markku Laitinen oli pyörittänyt pitkään samalla alalla toiminutta toiminimiyritystä. Veljekset auttoivat jo lapsuudessaan isäänsä töissä.  

– Kun isä jäi eläkkeelle, ryhdyimme veljesten kesken puhumaan, josko jatkettaisiin samaa hommaa porukalla. Siitä sitten isän yrityksen kalusto siirtyi vähitellen meille, Laitinen kertoo.  

Ismo Laitisesta tuli yrityksen toimitusjohtaja, ”koska joku siihen tehtävään piti valita”.  

– Asiakkaat ja sopimukset olivat valmiita saman tien. Siitä oli helppo lähteä jatkamaan. Homma ei muuttunut käytännössä mihinkään.  

Jotain silti muuttui. Kun kyseessä oli oma yritys, vastuu kasvoi.  

– Kyllähän sitä alkoi vähän eri tavalla miettimään asioita. Toisaalta nyt kun yritys on oma, ei tarvitse soittaa isälle ja kysyä neuvoa. Pitää pärjätä itse, Laitinen sanoo.  

Työnjako veljesten kesken on sujunut kivuttomasti, sillä asioista puhutaan ja ongelmiin etsitään ratkaisut.  

– Alihankintahommat ovat siinä mielessä helppoja, että työmaat jaetaan meille valmiiksi. Menemme sinne, mihin pyydetään. Vastuuta jaamme niin, että jokaisella työmaalla on yksi yrityksen omistajajäsen, joka organisoi työt.

Isoja investointeja  

Viiden veljeksen metsäurakointiyritys ei ole jäänyt lepäämään laakereilleen, mitä tulee kaluston uusimiseen. Viime vuonna yritys teki kahden miljoonan euron investoinnit uusiin harvestereihin ja ajokoneisiin. Myös autokantaa uusittiin. Kuormatraktori eli ajokone on harvesterin tavoin metsätraktori, mutta on tarkoitettu puun kuljettamiseen. Tällä hetkellä yrityksellä on kolme harvesteria ja neljä ajokonetta.  

– Kun aloitimme vuonna 2017, meillä oli yksi harvesteri ja kaksi ajokonetta. Siihen verrattuna kalusto on kasvanut melkoisesti. Toisaalta tuolloin yrityksellä oli vain yksi asiakas, Ismo Laitinen kertoo.  

Jokainen viidestä omistajaveljeksestä tekee töitä täysipäiväisesti koneiden ohjaamoissa. Kyseessä on ollut alusta alkaen tietoinen valinta, vaikka toimitusjohtaja yrittikin jonkin aikaa huolehtia metsätöiden ohella myös paperihommista.  

– Huomasin, että toimistotyöt vaativat aika paljon aikaa. En ehtinyt täysillä mukaan käytännön töihin.  

Nyt yrityksen hallinnointipuolelle on palkattu Janne Laitisen puoliso. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. 

Laitisen mukaan harvesterissa istuminen on hänelle rakkainta työtä. Yrittäjät istuvat tahoillaan metsätyökoneessa 8–10 tuntia päivässä.  

– Se on itsenäistä hommaa, yksin metsässä koneen kanssa. Pidän sellaisesta. Minun hommaani ei olisi toimistossa istuminen muiden ihmisten seassa. Nautin itsenäisyydestä ja metsästä. Kohteet vaihtuvat koko ajan, eikä yksikään päivä ole täysin samanlainen. Näen myös työni jäljen, Laitinen perustelee.  

Paperikartat vaihtuivat gps-paikannukseen  

Viimeisintä teknologiaa edustavat metsäkoneet ovat käytännössä pieniä toimistoja, joissa hommat hoituvat digitaalisten järjestelmien ja verkkoyhteyden avulla. Moni työvaihe on täysin automatisoitu. Harvesteri katkoo nappia painamalla halutun puulajin oikeaan mittaan. Puulajin valinta tapahtuu automaattisesti.  

– Kuljettajan on silti oltava koko ajan hereillä laadun varmistamiseksi. Se on ihmisen vastuulla, Laitinen kertoo.  

Harvesterin kopissa Laitinen hoitaa usein työpuheluita ja neuvotteluja kuulokkeet korvillaan. Vuosien mittaan kehittynyt rutiini auttaa siinä, että varsinainen koneen ohjaaminen hoituu siinä samalla. Joissakin kohteissa on kuitenkin keskityttävä vain ja ainoastaan puihin. Sellaisia ovat sähkölinja-alueet ja kohteet, jotka ovat lähellä asuinrakennuksia. 

Siinä missä takavuosina metsätyökoneen kuljettaja nappasi toimistolta paperikartat mukaansa, nykyisin gps-paikannus kertoo kaiken tarvittavan ja paikantaa kohteen automaattisesti. 

– Se puoli on muuttunut tosi paljon. Vielä 2000-luvun alussa työmaat katsottiin papereista ja niiden mukaan mentiin. Olihan se huomattavasti vaikeampaa. Työkoneessa oli tietokone, mutta ei verkkoyhteyttä. Töiden jälkeen työlistat tulostettiin, ja toimistolla niistä tehtiin tilitykset. Nyt kaikki tämä hoituu harvesterin ohjaamossa. Tietokone lähettää tiedot kaadetuista rungoista suoraan metsäyhtiön järjestelmään. Koko prosessi on digitalisoitu, Laitinen selvittää. Hänelle järjestelmän käytöstä on tullut vaivaton osa arkea, mutta joillekin vanhemman ikäpolven metsäalan ammattilaisille digitaaliset järjestelmät voivat tuottaa päänvaivaa.  

– Ihmisille, jotka eivät muutenkaan elä tietokoneiden kanssa, digitaalisuus on isompi haaste. Hekin ovat silti oppineet.  

Ei mainontaa  

Oravi Forestilla on ollut Laitisen mukaan onnea matkassa myös siinä, että se on aina löytänyt työmaille riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.  

– Kun meillä on viisi yrittäjää, ja jokainen tuntee omalta osaltaan tämän alan ihmisiä, siinä on syntynyt laaja verkosto. Olemme aina saaneet työvoimaa, vaikka tällä alalla se on yleensä haasteellista. Jos ammattilaisia löytyy, tavallisesti he ovat jo jossain töissä. Vapailla markkinoilla heitä ei yleensä ole.  

Tammikuussa Oravi Forest pokkasi maakunnallisen yrittäjäpalkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa Savonlinnassa. Tulosta syntyy ja töitä riittää, mutta mikä on ollut viiden veljeksen vetämän yrityksen menestyksen salaisuus?  

– Meistä jokainen panostaa täysillä yritystoimintaan. Olemme oikeat ammattilaiset tähän työhön. Kilpailuvalttimme on se, että pyrimme tekemään hommat niin hyvin kuin pystymme.  

Laitisten yritys erottuu monesta muusta alallaan siinä, ettei sillä ole verkkosivuja. Niille ei ole ollut toimitusjohtajan mukaan tarvetta.  

– Koska teemme töitä alihankintana ja työmaat tulevat meille sitä kautta, emme tarvitse aktiivista mainontaa tai markkinointia. Yrityksen nimi ja logo näkyvät työvaatteissa sekä ajoneuvoissa.