Viljelijä huolissaan sikaruton pelkovaikutuksesta, peräänkuuluttaa malttia – ”Mitä jos ei ylireagoida eikä vääristellä”

Panimoa pyörittävä viljelijä kertoo asiakkaiden hämmentyneen tilanteesta.

Virolahtelainen viljelijä ja Brewery Takatalo & Tompurin panimoyrittäjä Mikko Suur-Uski on pyörittänyt liiketoimintaa paikkakunnalla kymmenen vuoden ajan. Viime päivät hän on seurannut huolestuneena afrikkalaisen sikaruton aiheuttamaa tilannetta.

– Rajaseudun asukkaat ovat sitkeää kansaa, mutta heitä on koeteltu viime vuosina vähän liikaa. Ensin korona, sitten rajojen sulku ja nyt tämä. Yhtään lisää ei enää kaivata.

Yrittäjä on huolissaan ennen kaikkea siitä, mihin tilanne voi eskaloituessaan johtaa. Vielä tässä vaiheessa hänen on vaikea arvioida mahdollisia rahallisia menetyksiä.

– Pahin pelkoni on se, että ihmiset ymmärtävät asian väärin, säikähtävät ja jättävät tulemasta Kaakkois-Suomeen. Sianlihaa voi syödä turvallisesti, eikä sikaruttoa ole tavattu karjasta, ainoastaan villieläimistä, hän korostaa.

Suur-Uskin yritys tunnetaan kansainvälisesti palkituista Kaski-oluista. Viikonloppuisin panimo pyörittää omaa bistroa, minkä lisäksi asiakkaita houkutellaan panimopuodilla. Ravintolatoimintaa on myös Kotkassa.

– Asiakkaat ovat olleet hämmentyneitä tilanteesta. Joku kertoi viikonloppuna, että oli menossa pelaamaan golfia. Sitä sai pelata, mutta palloja ei saanut hakea metsästä.

Yritykselle on tullut yksittäisiä pöytävarausten perumisia ja kyselyitä siitä, onko paikan päälle turvallista tulla.

Tartuntavyöhyke

Suomessa tehtiin 30. heinäkuuta ensimmäinen löydös afrikkalaista sikaruttoa aiheuttavasta viruksesta. Löydös tehtiin Virolahdelta Ruokavirastoon lähetetyistä, kuolleena löydetyistä luonnonvaraisista villisioista.

Virus ei tartu ihmiseen.

Taudin leviämisen estämiseksi alueelle perustettiin tartuntavyöhyke, jolla on voimassa rajoituksia. Tartuntavyöhyke sijaitsee Virolahden, Miehikkälän ja Lappeenrannan kuntien alueella siten, että vyöhyke sisältää Virolahden ja Miehikkälän kunnat kokonaan sekä Lappeenrannan kaupungista Lappeenrannan Vainikkalan asemalle johtavan rautatien etelänpuoleisen alueen.

Tällä ydinalueella sienestys, marjastus ja muu liikkuminen on kielletty muuten kuin teitä pitkin. Myös metsätaloustyöt on kielletty, samoin alueelta kerätyn rehun, viljan ja kuivikkeiden käyttö sioille.

Peltotöitä voi tehdä, mutta koneita saa siirtää vyöhykkeen ulkopuolelle vain pestyinä ja desinfioituina.

Rehuautot saavat kulkea teitä pitkin.

Lisäksi kaikki koirakokeet on kielletty tartunta-alueella, ja koiria saa ulkoiluttaa vain teitä pitkin.

”Ei uusi asia maailmassa”

Virolahtelaisyrittäjä saa oluen valmistukseen käytettävän viljan omilta tiluksiltaan. Suur-Uskin mukaan yrityksen suunnitelmia sikarutto ei ainakaan toistaiseksi ole muuttanut.

– Yritetään pitää yritys pystyssä. Ravintola- ja panimoala on ollut koronasta asti hätää kärsimässä. Tässä puhutaan lähinnä olemassaolotaistelusta. Olen toiveikas sen suhteen, että talous piristyy. Historia on opettanut, että tämä ala toipuu kriiseistä viimeisten joukossa.

Yrittäjä toivoo apua hallitukselta viimeistään siinä vaiheessa, jos viljelijöille asetetaan rajoitteita viljan myynnille.

– Mielestäni pahin skenaario on se, että valtiovalta nostaa kätensä pystyyn tai että tuki on yhtä avutonta kuin korona-aikana ravintoloille.

Suur-Uski kaipaa vastuunottoa viranomaisilta ja medialta.

– Tämä rutto ei ole kauhean uusi asia maailmassa. Mitä jos otetaan asia vakavasti, mutta ei ylireagoida eikä vääristellä. Jatketaan elämää ja kuluttamista. Rajaseudut eivät tarvitse enää ainuttakaan kolausta. Suomessa on aina ollut sellainen mentaliteetti, että toimitaan varmuuden vuoksi.

"Yrittäjiä ei voi laittaa maksumiehiksi kriisissä"

Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen pitää varautua tukemaan myös muita kuin maatalousyrityksiä, jos elinkeinovapautta joudutaan rajoittamaan taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

– Tässä mielessä tilanteessa on koronakriisin piirteitä, joskin hyvin rajatulla alueella, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan korona-ajan tukimalleista voi ottaa oppia, kun tukemista pohditaan.

– Yrittäjiä ja yrityksiä ei voi laittaa maksumiehiksi kriisissä, johon he eivät ole millään tavalla vaikuttaneet.

– Eläintautilainsäädäntö antaa raamit eläinten omistajien ja sikatalouden tarpeisiin, mutta ei kata muita elinkeinoja, joille tauti ja sen torjuminen aiheuttavat tuntuvaa haittaa, Pentikäinen jatkaa.

Myös kerrannaisvaikutuksia

Koneyrittäjät ry nosti lainsäädännön puutteet esiin viime viikolla.

– Laki tunnistaa suoraan vain maatalousyrittäjille aiheutuneet tuotannonmenetykset, mitä voi pitää aukkona tai villisian mentävänä porsaanreikänä laissa, Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola sanoi.

Yrittäjien Pentikäisen mukaan Suomessa pitäisi ottaa mallia Belgiasta, jossa vastaavassa tilanteessa on autettu merkittävästi myös taudin vuoksi kärsinyttä metsätaloutta.

– Tautitilanne voi aiheuttaa isoja ongelmia maa- ja metsätalouden lisäksi matkailu-, rakennus- ja huoltotoimintaa tekeville sekä muita palveluita tuottaville yrityksille kriisialueilla. Asiakasmäärät voivat vähentyä, varaukset peruuntua ja urakat keskeytyä, koneita voidaan joutua seisottamaan ja puhdistamaan, henkilöstöä lomauttamaan tai toimintaa muuten rajoittamaan. Tästä voi tulla merkittävää taloudellista vahinkoa ja haittaa, Pentikäinen sanoo.

Virolahti-Miehikkälän Yrittäjien jäsenille tehty kysely vahvistaa käsitystä Pentikäisen mainitsemista kerrannaisvaikutuksista. Sikaruton vaikutukset ovat jo nyt näkyneet paitsi metsätöissä ja niihin liittyvissä palveluissa, niin myös esimerkiksi ravintola-, pitopalvelu- ja majoituspalveluissa. Lisäksi yleinen epävarmuus ja rajoitusten jatkuminen pitkään huolettaa yrittäjiä.

Koneyrittäjien Peltolan mukaan Ruotsissa vastaavassa tilanteessa valtion varoista korvattiin myös muita tuotantomenetyksiä, kuten metsäkoneyrittäjille seisonta-ajasta aiheutuneita tulomenetyksiä. Koneyrittäjien mukaan Ruokaviraston tulisi tältä osin antaa selkeät ohjeet ja tulkinnat korvausvastuusta, koska eläintautien ehkäisyn tulisi perustua yhtenäisiin käytäntöihin EU:ssa.

Ministeri: Korvauksia katsotaan myöhemmin

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on todennut Maaseudun Tulevaisuudelle, että ”mahdollisia korvauksia tulonmenetyksestä katsotaan ministerin mukaan myöhemmin, kun tilanteeseen on saatu selkoa”.

– Kaikki voimavarat kohdistetaan nyt siihen, että nämä kaikki mahdolliset vahingot olisivat mahdollisimman vähäisiä, ja ennen kaikkea pystytään estämään taudin leviäminen. Siinä meillä kaikilla on oma vastuumme, Essayah sanoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

Oletko jo Suomen Yrittäjien jäsen? Lue jäsenyyden eduista ja hyödyistä