Voihan ALV-alaraja

Hallituksen esitys arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistamiseksi on vastikään saapunut eduskunnan käsittelyyn. Uudistukset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

Huojennuksen poistaminen johtuu EU-direktiivin muutoksesta eikä siis suoranaisesti ole ”omien” keksintö. Poistamiseen emme ehkä Suomen tasolla pääse vaikuttamaan, mutta muihin asiaan liittyviin ilmiöihin kyllä.

Huojennuksen tarkoitus on ollut tehdä verovelvollisuuden alarajasta liukuva. Kolmenkymmenen tuhannen vuosittaiseen liikevaihtoon saakka verovelvollisuus ei ole ollut sataprosenttinen, vaan jotain nollan ja sadan välillä euroista riippuen. Huojennuksen poistamisen jälkeen alv-velvollisuus rysähtää kokonaisuudessaan niskaan kerralla. Tämä tulee ennusteen mukaan aiheuttamaan yritystoiminnan laittamista tauolle alarajan täyttymisen uhatessa. Aiemmin, kun raja ei ole ollut selkeä, vastaavaa ei juuri ole tapahtunut.

Suomen alaraja on Euroopan keskivertotasoon nähden varsin alhaalla. Toki vielä alempiakin rajoja on käytössä. Huojennuksen poistamisen vastapainoksi Suomen Yrittäjät on esittänyt alv-alarajan nostamista tuplaan nykyisestä eli 30 000 euroon. Tämä esitys ei kuitenkaan toistaiseksi ole saanut vastakaikua.

Huojennusta on käyttänyt vuosittain noin 30 000 yritystä, joiden liikevaihto on välillä 15-30 t€. Lisäksi huojennusta on käyttänyt 18 000 vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi hakeutunutta yritystä, joiden liikevaihto jää alle 15 t euron alarajan. 15-30 t€ liikevaihtovälillä ovat ne yritykset, jotka jäisivät alv-velvollisuuden ulkopuolelle, mikäli esityksemme alarajan nostosta menisi läpi. Tiedostamme, että toimenpide saattaa aiheuttaa toiminnan pilkkomista moneen yritykseen alv-velvollisuuden välttämiseksi. Näin voi tapahtua kuitenkin aina, oli alaraja melkeinpä missä vain. Yrittäjäjärjestön esitys alarajan sijainnista perustuu kompromissiin, jossa samaan aikaan on punnittu alarajan alle jäävien toimijoiden verottomuuden aiheuttamaa kilpailuhaittaa verollisille yrityksille sekä yritysten hallinnollista taakkaa ja menetettyjä veroeuroja toimeliaisuuden vähentyessä.

Seuraavassa suunnitellut muutokset pähkinänkuoressa:

• alarajahuojennus poistuu
• verovelvollisuus alkaa vasta verovelvollisuuden alarajan ylittämisajankohdasta lukien, ei enää takautuvasti
• laskentajakso vaihtuu tilikaudesta kalenterivuoteen
• verottomuuden edellytyksenä otetaan kuluvan kalenterivuoden liikevaihdon lisäksi huomioon edellisen kalenterivuoden liikevaihto. Alv-rekisteristä poistuminen ei siis onnistu vielä yhden vuoden liikevaihdon jäätyä alle 15 t € alarajan
• kalenterivuoden liikevaihto lasketaan myyntien verottoman arvon perusteella. Aiemmin liikevaihtoon luettavilla myyntihinnoilla tarkoitettiin ostajilta veloitettuja määriä riippumatta siitä, sisältyykö hintoihin arvonlisäveron osuus vai ei
• liikevaihtorajana on 15 000 euroa, vaikka toimintaa harjoitettaisiin vain osan vuotta

Lisäksi hallituksen esitys sisältää kansainvälistä toimintaa harjoittavien tai sitä suunnittelevien pienyritysten osalta toimintaa helpottavia muutosesityksiä. Niihin kannattaa tutustua tarkemmin, mikäli liikevaihto on alle 100 000 euroa.

Selvää on, että hallituksen esityksestä tulee toteutumaan alarajahuojennuksen poistamista koskeva osuus. Siihen Suomella ei ole kansallista päätösvaltaa. Muiden yksityiskohtien osalta (pieniä) muutoksia voi vielä käsittelyn aikana tulla. Erittäin hienoa olisi, jos alarajan euromäärän nostaminen oikeasti tapahtuisi. Ellei tapahdu niin työ tavoitteen edistämiseksi jatkuu.

Sarianne Mäkelä, Turun Yrittäjät vpj, Suomen Yrittäjien rahoitus- ja verovaliokunnan jäsen, verojuristi