YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

8.8.2022 klo 07:30
Uutinen

Voiko ihminen tulla paremmaksi teknologian avulla?

Kapteeni Koukun koukkukäsi on tuttu Peter Pan -tarinasta. Kautta historian ihmisen fyysisiä puutteita on yritetty korjata tai korvata saatavissa olevin ratkaisuin. Tämän päivän näyttäviä toteutuksia ovat mm. paralympialaisissa nähtävät jousijalat, apuvälineet ja proteesit, joilla vammaisurheilijat tekevät huippusuorituksia.

Ihmisen fyysistä toimintaa voi parantaa kybernetiikan ja keinotekoisten lihasten avulla. Esimerkiksi:

  • Kehon ulkopuolinen tukiranka, eksoskeleton, tarjoaa uutta toimintakykyä, joilla työmies voi nostaa suuriakin kuormia turvallisesti, tai alaraajavammautunut saa kävelykyvyn takaisin.
  • Käsiin ja sormiin saadaan lisää voimaa esimerkiksi nostoon tai vetämiseen päällepuettavilla ratkaisuilla ja älyhanskoilla.
  • Keinotekoisilla lihaksilla ja jousilla juoksusta voidaan tehdä supernopeaa. Loikka tai hyppykorkeus voi olla kymmeniä metrejä, kuten toukokuussa julkaistussa hyppyrobotissa, joka loikkasi 30 metrin korkeuteen.
  • Käsipareja voi olla kuin mustekalalla, joista jokainen toimii kirurgin tarkkuudella.

Ihmisen aisteja voidaan voimistaa teknologian avulla. Kuulo voi olla tarkka kuin valaalla, joka voi kommunikoida tuhansien kilometrien päähän, tai kuin lepakolla, joka kuulee taajuuksia, joita ihminen ei kuule. Näkökykyä voidaan tehostaa. Useat eläinlajit, kuten sammakot, näkevät pimeässä. Ihmiselle näkymättömät aallonpituudet ja biosignaalit voidaan tehdä näkyviksi, kuten tuulihaukalla. Ihmisen paremmat aistit voidaan toteuttaa sensoreiden, ohjelmistojen, tekoälyn ja niiden yhdistelmien avulla.

Ihmisen aistien lisäksi voidaan toteuttaa myös uudenlaisia digitaalisia aisteja, joilla voi havaita esimerkiksi maapallon, virtuaalitodellisuuden, tai digitaalisen maailman ilmiöitä. Google pystyy jo päättelemään datasta, miten influenssa leviää tietyssä maanosassa tai kaupungissa. Mitä jos tämän tiedon muuttaisi kuulohavainnoksi korvanappiin? Maanjäristykset tuntuisivat väristyksinä kännykässä. Konsertti metaversumissa kuuluisi todellisessa maailmassa. Syntyisi uudenlaisia älypuhelimen aistisovelluksia.

Ehkäpä tärkeintä paremman ihmisen kehittämisessä olisi vuorovaikutuskykyjen parantaminen. Tekoäly ja virtuaalitekniikat mahdollistavat jo nyt reaaliaikaisen puheen kääntämisen ja luonnolliselta vaikuttavan puheen tuottamisen omilla kasvoilla ja ilmeillä. Tulevaisuuden ihminen osaa siis puhua mitä tahansa kieltä ja ymmärtää vastapuolen kieltä.

Timo Honkelan kirja Rauhankone kuvaa vision tekoälyjärjestelmästä, jonka avulla voimme kommunikoida merkityksiä kulttuurien ja kielten välillä. Tällainen järjestelmä osaisi ymmärtää mitä minä tarkoitan ja tulkitsee merkityksen keskustelukumppanille, joka tulee toisesta kulttuurista tai ideologiasta. Onnistuisivatko rauhanneuvottelut silloin paremmin?

Innovaatiot jalkautuvat usein joko sotateknologian tai huippu-urheilun kautta. Ehkä tulevina vuosina on luvassa kyberolympialaiset, joissa kisataan sekä tiimien teknologisesta etevämmyydestä, että käsittämättömistä urheilusuorituksista, kuten 50 metrin korkeushypystä.

Parempi ihminen on hiljalleen kehittyvä liiketoimintamahdollisuus, joka tulee muuttamaan mm. asiakaspalvelua, vuorovaikutusta, teollisuutta, raskaiden töiden tekemistä, viihdettä, terveydenhoitoa, arkipäivän askareita ja vanhuuden toimintakykyä. Olennaista on monialainen kehitystyö, jossa yhdistyvät ihmistieteet ja tekniset tieteet. Pirkanmaalla on tähän toimintaan vahvat mahdollistajat oppilaitoksissa ja yrityksissä.

Pekka Ketola Ideascout Oy
INNOVAATIOTUTKA on uusi säännöllisesti Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä julkaistava artikkeli. Sen kirjoittaja Pekka Ketola on filosofian tohtori, innovaattori ja tutkija, jolla on yli 20 vuoden käytännön kokemus käyttäjäkeskeisestä tuotekehityksestä. Hänen yrityksensä Ideascout Oy:n intohimona on paremman tulevaisuuden rakentaminen.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 14.6.2022

Avaa pop-up -ikkuna