Vuoden 2023 luetuimpia – KKO:n päätös kannattaa ottaa huomioon laskuissa: ”Maksaminen eräpäivänä ei ole välttämättä riittävää”

Yrittäjät.fi julkaisee uudelleen vuoden 2023 luetuimpia juttuja. Tämä juttu on julkaistu aiemmin 18.10.2023.

Korkein oikeus (KKO) antoi lokakuun alussa päätöksen asiassa, joka koski kahden yrityksen välistä laskutusta. Päätös kumosi aikaisemman markkinaoikeuden päätöksen.

Yritykset olivat noudattaneet käytäntöä, jossa velkojalla ei ollut oikeutta viivästyskorkoon, jos maksu oli suoritettu eräpäivänä ja se oli velkojan käytettävissä vasta eräpäivän jälkeen. Velkojan mukaan kyseiset maksut olivat viivästyneitä ja yrityksellä oli siksi oikeus periä viivästyskorkoa. Tämän takia kyseinen velkoja vaati oikeudessa kyseisen sopimuskäytännön soveltamisen kieltämistä.

Asiaa oli käsitelty aikaisemmin markkinaoikeudessa, joka ei pitänyt osapuolten välistä sopimuskäytäntöä kohtuuttomana. Markkinaoikeus vetosi muun muassa käytännön vakiintuneisuuteen Suomessa.

KKO päätyi tuoreessa päätöksessään eri kannalle. Se katsoi, että velkojalla oli oikeus viivästyskorkoon tapauksissa, joissa maksu ei ollut käytettävissä eräpäivänä.

Olemme aikaisemmin kertoneet niin sanotusta vakiokorvauksesta, jota velkojalla voi Suomen perintälain mukaan olla oikeus periä. Kyse on enintään 40 euron suuruisesta summasta. Vakiokorvauksen laillinen periminen edellyttää, että yritysten välisen kauppasopimuksen maksu on viivästynyt niin, että velkojaosapuolella on oikeus lain mukaan periä myöhästymisestä viivästyskorkoa. Lue lisää vakiokorvauksesta täältä ja täältä.

Viivästyskoron määräytymisessä eroja

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen muistuttaa, että jatkossa yritysten kannattaa olla tarkkana.

– Yritysten välisessä kaupassa maksun voidaan katsoa olevan myöhässä, jos se ei ole sopimuskumppanin tilillä eräpäivänä. Näin ollen maksaminen vasta eräpäivänä ei ole välttämättä riittävää.

Korkolain mukaan viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lähtien, jos velan eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty.

Korkeimman oikeuden päätöksen perusteella velkojalla on oikeus viivästyskorkoon, kun maksu on maksettu myöhässä.

Toivonen muistuttaa, että viivästyskorko määräytyy eri tavoin sen suhteen, onko eräpäivästä osapuolten välillä sovittu vai ei. Tähän KKO ei ottanut kantaa päätöksessään. Korkolain mukaan viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lähtien, jos velan eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty.

Jos eräpäivää ei ole määrätty ennalta velallista sitovasti, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja on lähettänyt velalliselle laskun.

– Velallinen ei ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista, Toivonen huomauttaa.