Vuoden yrittäjä löytyi Ylöjärveltä

Eero Ojanen myöntää, että heidän kohdalleen osunut Pirkanmaan vuoden yrittäjä -palkinto on suuri kunnia.

– Isä valittiin vuonna 2016 Ylöjärven Vuoden yrittäjäksi, mikä oli sekin todella hienoa. Tämä on ehdottomasti meille iso asia, ja se, että palkinto on muilta yrittäjiltä eli vertaisiltaan saatu, nostaa sen arvostusta vielä korkeammalle, hän tiivistää. Ainoa Ojasta harmittava seikka on, että Pakkahuoneelle alun perin suunniteltu luovutustilaisuus peruuntui.

– Mutta maailma nyt on tällainen, emmehän me sille mitään mahda, hän tuumaa. Eero Ojanen huomauttaa, että vaikka Vuoden yrittäjä -palkinto luovutetaan yrittäjille, kuuluu kiitos siitä koko työporukalle.

– Selvä on, että tästä isoin kiitos kuuluu meidän mahtaville työntekijöillemme sekä asiakkaille. Ilman heitä tämä ei olisi mahdollista. 

Brändillä on tausta myös toisaalla

Lehtovuori Oy:n ylöjärveläisyys on yrityksen pitkä historia huomioon ottaen varsin tuore. Ylöjärvellä tällä nimellä on toimittu nimittäin vasta vuodesta 2016. Ensimmäiset 70 vuotta firma toimi huomattavasti idempänä. Ylöjärveä edelsi pitkä pätkä Lahdessa, ja yrityksen alkutahdit otettiin jo 1945 kun muotoilija Armas Lehtovuori perusti ulkokalusteita suunnittelevan ja valmistavan firmansa. 

Harva tuntee firmaa, mutta tuotteet tietävät kaikki

Koska luet tätä tekstiä suomeksi, ja hyvin todennäköisesti Suomessa, olet lähes sataprosenttisella todennäköisyydellä nähnyt Pirkanmaan Vuoden Maakunnallisen Yrittäjän tuotteita viimeksi tämän viikon aikana. Kyseessä saattaa olla polkupyöräteline, -katos tai puiston penkki, mutta heikoimman kertoimen saa roska-astia. Ja tarkalleen ottaen vielä City 60-mallin roska-astia, jossa käytetty malli on 90-luvulta alkaen ollut roska-astiavalinta julkisissa tiloissa Suomessa noin 90-prosenttisesti.

Eikä tämä toki ole ainoa firman koko kansalle tuttu tuote. Viime vuonna 75 vuotta täyttänyt yritys on suunnitellut ja valmistanut monia katukuvasta hyvin tuttuja tuotteita. Toimitusjohtaja näyttää ruudulta esimerkit pyörätelineistä ja katupenkeistä, jotka ovat varmasti tuttuja aivan jokaiselle suomalaiselle.

LEHTOVUOREN TUOTEREPERTUAARI on kattava, sillä se käsittää niin penkit, pöydät, pyörätelineet, roska-astiat, pyörätelineet kuin katoksetkin. – Olemme kaupunki- tai katukalusteiden valmistaja. Joskus on käytetty myös termiä ympäristökaluste-termiä, mutta minusta se ei ole kovin osuva, Eero Ojanen kertoo.

Omistajapariskunta vaihtui

Ensi alkuun pitänee kuitenkin selkeyttää hieman historiaa ja tehdä selväksi se, että Lehtovuoren komeasta tarinasta on siis toimittu Ylöjärvellä vain viimeiset kuusi vuotta. Ja se, että tuo edellä mainittu City 60 -roska-astia ei ole alun perin Lehtovuoden tuotantoa, vaan se on aikanaan syntynyt ylöjärveläisen Arvamet Helsingin kaupungin, Arvemet Oy:n ja Lassila&Tikanojan (myöhemmin tekstissä L&T) yhteistyöprojektina.

Nykyinen Lehtovuori syntyi vasta edeltävällä vuosikymmenellä, kun L&T:n omistama Finbin brändi tuotteineen siirtyi Ojasten perheen omistukseen. Tarina on siis hieman polveileva, mutta Eero Ojanen osaa onneksi pistää sen pakettiin. Hänen mukaansa heidän perheensä debyytti nykyisellä tontilla tapahtui vuonna 2002.

– Tuolloin minun vanhempani, eli Saila ja Yrjö Ojanen ostivat Arvemet-nimisen yrityksen täältä Ylöjärveltä, Eero Ojanen aloittaa.

Aiemmin yksi asiakas dominoi

Ohutlevytuotteiden sopimusvalmistukseen keskittynyt yritys oli tullut myyntiin, kun sen edeltävät omistajat – ja firmalle nimen antaneet – Arvo ja Vappu olivat jäämässä eläkkeelle. Arvametin toiminta nojasi hyvin vahvasti yksittäiseen asiakkaaseen. Jossakin vaiheessa firman kaikesta tuotannosta nimittäin 90 prosenttia meni Lassila&Tikanoja Oy:lle. Tämän yhteistyön tuloksena oli syntynyt Finbin-tuotemerkki. Ja juuri tämän yhteystyön seurauksena syntyi myös se katuroskisten kuningas.

City-astia suunniteltiin aikanaan Helsingin kaupungin toiveiden mukaan, mutta sittemmin siitä tuli roska-astioiden standardimalli ympäri maata. Ja jos tarkkoja ollaan, kyllä sitä vähän kauemmaskin on kuskattu. Tämän pääsi todistamaan omin silmin myös nykyinen toimitusjohtaja parin vuoden takaisella myyntimatkalla Saksassa.

– Olimme Saksassa Autobahnilla kahvitauolla, kun huomasimme tutun astian. Minun kanssani matkassa ollut vientijohtaja Martti Mäyry oli ollut aikanaan töissä jo L&T:llä, ja hän tunnisti roskiksen sen yksityiskohdista 2000-luvun taitteessa tehdyksi.

Kasvua vauhditettiin yrityskaupoilla

Jo yrityksen ensimmäistä vuosikymmentä Ojasten komennossa leimasi kasvu. Vuoteen 2012 mennessä liikevaihto oli yli kaksinkertaistunut, ja lisäksi tuotantoon oli syntynyt lukuisia uusia malleja. Yrjö Ojanen oli tehnyt suunnitteluhommia jo aikaisemmassa palkkatyössään. Myös tähän yhden asiakkaan turhan dominanttiin asemaan oli kiinnitetty alusta asti huomiota. Eikä se tieto ainakaan huojentanut mieltä, että L&T oli kuitenkin vahvasti profiloitunut palvelubisnekseen, kun taas tuotebisneksen rooli yrityksessä oli selkeästi marginaalinen.

Osin tästä syystä jalassa olivatkin vuonna 2013 ostohousut. Lehtovuori Oy- niminen toimija oli nimittäin ilmestynyt myyntiin. Lahtelaisfirmalla oli maineikas historia, ja se olikin Suomen vanhin kaupunkikalusteiden valmistaja, mutta se oli saanut päälleen auttamattomasti pölykerroksen. Ojaset kuitenkin näkivät siinä merkittävää tulevaisuuden potentiaalia, ja kaupathan siitä syntyivät. Käytännössä vielä tuolloin Lehtovuori kuitenkin jatkoi Lahdessa itsenäisenä yksikkönään.

OLEELLINEN OSA tavoitteen mahdollistamisessa on tehtaan nykytontin naapurissa. Siellä on työn alla valtava rakennustyömaa. Tulossa on kaikkiaan 2600 lisäneliötä, jotka miltei tuplaavat yrityksen tuotantoalan. Luonnoskuvassa on arkkitehdin näkemys siitä, miltä täällä pitäisi ensi maaliskuussa näyttää.

Koko trio kasassa

Jo seuraavana vuonna otettiin taas merkittävä askel kohti nykytolaa, sillä L&T ilmoitti, että olisi valmis luopumaan tästä FinBin-brändistä. Ja se taas sopi ajoituksellisesti likipitäen täydellisesti Ojasten suunnitelmiin. Niin vain heillä olikin nyt käsissään kolmekin brändiä eli Arvamet, Finbin sekä Lehtovuori. Virallisesti ne kaikki lyötiin yhteen vuoden 2015 aikana, ja käytännössä Lehtovuoren vanha tehdas Lahdessa siirtyi Ylöjärvelle vuoden 2016 aikana. Noin kymmenelle siellä työskennelleelle työntekijälle tarjottiin kaikille työpaikkaa täällä, mutta heistä kukaan ei tänne tullut. Yrityksen nimeksi otettiin Lehtovuori, koska sillä oli näistä brändeistä selvästi paras tunnettuus.

– Ulkomailla tosin olemme käyttäneet Finbiniä, sillä Lehtovuori ei oikein maailmalle sovi. Hollantilainen jälleenmyyjämme kauhisteli minulle, että mikä sanahirviö tuo on, Eero Ojanen hymyilee.

Perhefirma ei ollut ilmiselvyys

Perheyrityksen nykyinen toimitusjohtaja Eero Ojanen seurasi pestissään isäänsä Yrjöä. Tarkalleen ottaen komento vaihtui elokuussa 2017. Eerolle tämä tarkoitti muuttoa Helsingistä takaisin Tampereelle. Siellä jo Kauppakorkeakoulun loppuvaiheessa Nordea-pankista työpaikan saanut Eero oli sittemmin jatkanut liikkeenjohdon konsulttina ensin analyytikkona ja sittemmin juniorikonsulttina. Perheyrityksen peräsimeen siirtyminen ei siis ollut mikään itsestäänselvyys.

– Sisarukset minulle alkoivat tätä vaihtoehtoa ”myydä”, kun sukupolvenvaihdoksesta alettiin kunnolla perhepiirissä puhua, hän taustoittaa.

Ero edeltävään työhön on varsin selkeä, sillä siinä missä yrityskonsultin työssä liikuttiin melkein koko ajan strategioiden ja yritysjärjestelyjen parissa, pk-yrityksessä iso osa johtamistyöstä koostuu operatiivisesta johtamisesta. Kelloon ei kummassakaan toimenkuvassa ole juuri kannattanut katsoa. Myös konsulttihommissa tuli painettua hyvin pitkää päivää. Yli 12-tuntiset työpäivät olivat pikemminkin tapa kuin poikkeus. Yrittäjyys on hänen mukaansa erilailla sitovaa.

– Ehkä selkein ero on, että vapaalla pystyin aika hyvin aikaisemmin pitämään työasiat poissa mielestä. Yrittäjänä se on huomattavasti haastavampaa.

Välittömät toimenpiteet

Tuore toimitusjohtaja joutui heti melko kovien päätösten eteen. Tehtaan siirrosta ja integraatiosta johtuen vuosi 2016 oli jäänyt tappiolliseksi, eikä se seuraavakaan mitenkään ruusuinen ollut.

– Aika nopeasti asioita piti muuttaa. Organisaatiouudistuksen yhteydessä käytiin myös yt-neuvottelut, joten itse asiassa muutoksia oli heti alkuun paljon. Ehkä oli hyvä, että olin tuolloin keltanokka. Nyttemmin yhtä isot muutokset saattaisivat hirvittää paljon enemmän, mutta yhtälailla oli selvä, että muutoksia oli tehtävä, hän kertoo. Eero Ojanen myöntää, että ihan kitkaton sukupolvenvaihdoskaan ei ollut. Se ei tosin perheessä tainnut olla kenellekään varsinainen yllätys.

– Sekä isäni että minä olemme varsin päämäärätietoisia ihmisiä, joten siinä alkuaikoina asioista otettiin yhteen. Sittemmin tilanne on kuitenkin kehkeytynyt oikeinkin toimivaksi, ja Yrjö vaikuttaa edelleen yrityksen hallituksessa, Eero tiivistää.

Kaiken kaikkiaan neljä viidestä Ojasesta on aktiivisesti mukana yrityksen toiminnassa. Toimitusjohtaja Eero Ojasen vanhemmista Yrjö tosiaan vaikuttaa tätä nykyä yrityksen hallituksessa ja Eeron äiti Saila Ojanen puolestaan työskentelee hallinnossa. Heidän lisäkseen firmassa työskentelee myös Eeron tuotantopäällikkönä työskentelevä veli, Ilari Ojanen.

OSASSA YRITYKSEN kalusteista on käytetty antigraffiti-maaleja. Ne eivät vaikuta niinkään siihen, etteikö maali tarttuisi pintaan, mutta käytännössä niiden valmistuksessa on käytetty materiaaleja, jotka kestävät kovempiakin puhdistusaineita, joita graffitien poistamiseen yleensä tarvitaan.

Näissä asioissa ollaan hyviä

Kun kysyn Ojaselta, missä heidän yrityksensä erityisen hyvä, tuumaa hän vastausta tovin.

– Kyllähän me epäonnistumme aika ajoin siinä kuin kaikki muutkin, mutta sanoisin silti, että olemme hyviä ongelmanratkaisijoita, ja meillä on hyvin asiakaskeskeinen toimintamalli. Pystymme haastavissakin tilanteissa asiakasta tyydyttävään lopputulokseen, vaikka se olisikin meille vähän kallis ratkaisu, hän pohtii ja nostaa edellä mainitun lisäksi esiin hyvän tekemisen meiningin, joka taas kumpuaa porukan yhteishengestä.

– Meillä on vahva halu kehittyä, kasvaa ja mennä eteenpäin, hän aloittaa.

– Jos vaikkapa nopeutta tai laatua pystytään parantamaan joka viikko yhdellä prosentilla, saadaan siitä pitkässä juoksussa aikaan isoja muutoksia. Toimitusjohtaja myöntää, että yrityksessä osataan olla myös itsekriittisiä.

– Kyllä se kova itsekriittisyys on tässä kuitenkin nähtävä ensisijaisesti positiivisena. Siis nälkänä kasvuun, mikä ei tarkoita mitään synkistelyä, hän kertoo.

Kasvun este on tiedossa ja työn alla

Yrityksen liikevaihtoa kuvaava pylväsrivi on oikeansuuntainen ja kertoo selvästä kasvutrendistä. Myös kuluvasta vuodesta on tulossa kasvuvuosi, joskaan ei aivan yhtä reipas kuin edellisestä, joka oli koronasta huolimatta oikein mallikas. Se huojentaa, että tiedossa on myös syy kasvun esteeseen, joka on jo aikalailla tapissa oleva kapasiteetti.

– Käytännössä meillä on pullonkaulana meidän laserleikkuri, joka on ainoa tämän tehtaan kolmessa vuorossa pyörivä yksikkö, hän kertoo. Ongelmaa voi pitää tilapäisenä, sillä siihen tosiaan louhitaan parhaillaan naapuritontilla ratkaisua.

VAIKKA LEHTOVUORELLA onkin jo nyt ihan mukavasti, kasvun kannalta tulevat lisäneliöt ovat tarpeen.

Nopeaa toimintaa

Isojen kivilohkareiden keskeltä esiin nousevat rengaspatjat kertovat, että paljon on pitänyt pamautella. Tontilla on jo nyt pistetty kappaleiksi iso määrä peruskalliota, mutta on sitä sarkaa vielä tehtävänäkin. Siihen nähden toimitusjohtajan tonttia katsellessa kertoma aikataulu kuulostaa hyvin tiukalta.

– Toukokuussa alkoivat työt, ja ensi maaliskuussa tuolla pitäisi päästä jo käynnistämään tuotanto, hän kertoo.

Valmistuva laajennusosa tuplaa käytössä olevat tuotantotilat, sillä 3000 nykyisen neliön lisäksi uutta lääniä on tulossa peräti 2600 neliötä. Lisäksi uskoa tulevaan antavat myös uuteen osaan tiedossa oleva automatisoitu laserleikkuri, upouusi särmäyspuristin sekä vielä erillinen maalauslinjasto. Kyseessä on yrityksen historian ylivoimaisesti merkittävin investointi. Koneiden ja tehtaan yhteishintalappu on kutakuinkin viisi miljoonaa euroa.

Huima tavoite

Nyt tehtävä investointi on elinehto myös sille, että toimitusjohtajan maalaama lähitulevaisuuden tavoite voidaan saavuttaa. Yrityksen tavoite liikevaihdon suhteen on hyvin kunnianhimoinen, sillä vuoden 2025 tavoitteeksi on asetettu peräti 25 miljoonan euron liikevaihto. Ottaen huomioon, että viime vuonna vaihtoa tuli 8,3 miljoonaa, tavoite on erittäin kova.

– Kova, mutta silti realistinen. Olemme laskeneet, että tällä investoinnilla siihen on mahdollisuus. Toki siihen tarvitaan myös muita onnistumisia, hän kertoo ja lisää virne kasvoillaan.

– Eikös se niin sanota, että velka pitää virkeänä.

Vientiä jo 41 maahan

Kasvutavoitteen mahdollistamiseksi kotimaan markkinoiden lisäksi yritykseltä vaaditaan onnistumisia myös vientimarkkinoilla. Ne eivät tosin ole talossa mikään uusi juttu, joskin niidenkin suhteen on eletty vuosien saatossa ylä- ja alamäkiä. Ensimmäiset vientikaupat ja jälleenmyyjät ylöjärveläisyritys hankki jo aikanaan L&T: kanssa tehdyn Finbin yhteistyön aikana 1990-luvulla.

Mihinkään todelliseen nousukiitoon vientitoiminta ei kuitenkaan vielä tuolloin lähtenyt, vaan sen osalta todellisia edistysaskelia on otettu vasta viime vuosina. Iso vaikutus oli ainakin sillä, kun 2018 yritys perusti tytäryhtiön Ruotsiin, joka onkin sen jälkeen noussut jo toiseksi suurimmaksi vientimaaksi heti Ranskan jälkeen.

– Kaiken kaikkiaan tuotteitamme on viety 41 eri maahan, mutta sellaisia maita, joihon joka vuosi toimitetaan tuotteitamme, on ehkä parikymmentä, Ojanen kertoo.

 

KUVASSA NÄKYVÄ Citysolar, on Lehtovuoren tuoreempaa tuotantoa. Ensimmäinen tämän mallin tuote valmistui 2017. Kuvan yksilö löytyy Tukholmasta.

Hyvä vuosi koronasta huolimatta

Tänä päivänä yrityksen viennin osuus kaikesta liikevaihdosta on noin kolmannes. Toimitusjohtaja myöntää, että kuluva vuosi on ollut viennille hyvä. Ja pitkällä tähtäimellä suunta on myös tällä saralla aivan oikea.

– Kun itse aloitin täällä neljä vuotta sitten, vientimme oli alle miljoona euroa, kun tänä vuonna meillä on vajaan 2 miljoonan euron tilaukset. Ja tätä vuotta on kuitenkin vielä neljä kuukautta jäljellä. Vientimyynti on mennyt ihan mukavasti siitäkin huolimatta, että fyysisesti kauppaa ei ole pahemmin päästy ulkomaille solmimaan. Tämä näkyy toimitusjohtajan mukaan erityisesti uusien asiakkaiden kanssa.

– Teamsillä voi kyllä hoitaa asioita, mutta ei voittaa uusien asiakkaiden luottamusta, hän toteaa. Esimerkiksi tänä keväänä Ranskan Montpellierin seudulle tehty iso kauppa edellytti paitsi fyysistä reissua, myös varsinaisen laitteen lähettämistä paikalle.

– Meidän tämän hetken keihäänkärkituotteemme Citysolar on tuote, jota pitää päästä testaamaan ja koskettamaan. Kiireellä me sinne yhden koneen hankimme, ja mitä ilmeisemmin se kannatti.

KUVAN CUBIO-LAJITTELUROSKA-astia on sekin uudempaa tuotedesignia.

Koronassa nähtiin oiva esimerkki innovaatiokyvyn ja naapuriapua

Toimitusjohtaja myöntää, että viime maaliskuussa häntä hieman ahdisti. Sen korona nimittäin sai aikaan, että puhelimen pirinä väheni miltei olemattomiin 2–3 viikoksi. Tumput suorana tilannetta ei kuitenkaan jääty seuraamaan. Kun kerran oma puhelin ei pirissyt, pistettiin ne asiakkaiden puhelimet soimaan.

– Aloimme soitella asiakkaille entistä enemmän ja niin, että jokaiselle annettiin viikossa x-määrä kontakteja, toimitusjohtaja kertoo. Se tuntui olevan hyvä päätös, sillä viime vuodesta tuli myös lukujen valossa hyvä.

– Kesään asti olimme kiinni jopa myyntiennätyksessä, mutta loppuvuodesta sitten se vähän rauhoittui.

Naapurista löytyi tarvittava kemia

Kriisitilanne antoi hyvän todisteen myös yrityksen ripeästä ongelmanratkaisukyvystä. Perjantaina myynnin postilaatikkoon oli kilahtanut kysymys, josko Lehtovuorella olisi jotain ratkaisua käsidesitelineeksi. Viesti saavutti saman päivän aikana toimitusjohtajan. Eihän yrityksessä valmista käsidesitelinettä ollut, mutta eipä Eero sitä mitenkään kovin ihmeellisenä haasteena pitänyt.

– Olin jo lauantaina Whatsappilla yhteydessä tuotekehitykseemme, ja noin puolen tunnin pallottelun jälkeen meillä oli jo tuotteen speksit valmiina, Eero kertoo.

Eikä valmistuksenkaan kanssa turhia aikailtu, sillä ensimmäinen prototyyppi oli sitten kasassa jo tiistaina. Asiakas oli kovin otettu suomalaisfirman tehokkuudesta, joten he tiedustelivat, olisiko päteväntuntuisella taholla yhteyksiä myös varsinaisiin käsidesivalmistajiin.

– Eihän kalustefirmalla mitään käsidesiä ollut, mutta koska tunsin Sim Finlandin olevan lähempänä sitä sektoria, otin yhteyttä heidän toimitusjohtajaansa. Saman viikon aikana meillä oli sitten Sim Finlandin kanssa diili, ja teimmepä me asiakkaalle valmiin logistiikkamallinkin.

TOIMITUSJOHTAJA EERO Ojasen mukana tehdaskierroksella Pirkanmaan Yrittäjien Pasi Mäkinen.

Aplodit Ylöjärvelle

Ylöjärveä Eero Ojanen pitää hyvänä paikkana yrittää.

– Ainakin meidän tyyppisen yrityksen on hyvä olla täällä. Sijainti on hyvä, täältä löytyy paljon meidän alamme osaamista, ja työvoimaakin on löytynyt hyvin, hän kertaa. Yrityksen hallitukseen on siihenkin löytynyt osaajia kirjaimellisesti naapureista, sillä Lehtovuoren hallituksessa istuvat esimerkiksi Dynasetin perustaja Reijo Karppinen sekä niin ikään tuotantojohtaja Saku Vastamäki Avant Tecnolta. Kiitosta saa myös kunnan elinkeinoyksikkö.

– Elinkeinoasioita täällä hoitava Timo Isolähteenmäki ainakin ansaitsee ison kiitoksen. Hän on omassa työssään erinomainen ja ajaa rohkeasti yritysten asiaa ja etuja.

 

Teksti ja kuvat: Ville Kulmala

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 21.9.2021