Vuotovahingosta koituu usein iso lasku – LVI-ala haluaisi pätevyysvaatimukset asentajille

Suomessa tapahtui viime vuonna lähes 35 000 vuotovahinkoa, mikä tarkoittaa keskimäärin 95 vuotoa joka ikinen päivä. Tyypillisimmät syyt näille ovat viemäriputkien ja astianpesukoneiden poistoputkiin liittyvät viat tai vuodot. Tämä tulee kalliiksi, sillä esimerkiksi vuonna 2021 vuotovahingoista aiheutuneita korvauksia maksettiin noin 171 miljoonan euroa.

Vuotovahinkojen määrät vaihtelevat vuodesta toiseen. Esimerkiksi vuonna 2016 niitä sattui erityisen paljon, yli 42 000. Vuosien saatossa korvausmaksut ovat heilahdelleet 140–180 miljoonan euron välimaastossa. Suhteellisesti vahinkoja sattuu eniten kerrostaloissa.

Tyypillisin syy vuotovahingolle ovat ikääntyneet putkistot, erityisesti viemäriputket, joiden kuntoa olisi hyvä tarkkailla säännöllisesti. Myös ikääntyneet käyttövesiputket aiheuttavat jonkin verran vesivahinkoja. Toinen tyypillinen vesivahinkojen syy ovat astianpesukoneet, etenkin vähän vanhemmat masiinat.

– Yli 15 vuotta käytössä olleet koneet kannattaa useimmiten uusia, koska iän myötä riskit kasvavat. Poistoletkun kuntoa kannattaa aina välillä tarkkailla, listaa Fennian tekninen tarkastaja Jacob Nyblom. Hänen mukaansa pesukoneen alla olisi hyvä käyttää niin sanottua vuotokaukaloa, eikä pesukonetta myöskään tulisi jättää ikinä käyntiin valvomatta. Muuten mahdollinen vesivahinko voi ehtiä levitä laajalle ja aina rakenteisiin saakka.

Nyblomin mukaan myös jääkaappien ja pakastimien takaosa tulisi siivota säännöllisesti. Silloin huomaa, jos haihdutusveden kanssa on ongelmia. Pölyjen siivoaminen kylmälaitteiden takaa ehkäisee samalla paloriskiä.

Näin toimit vahinkotilanteessa

Jos asunnossa tai kiinteistössä ilmenee vesivahinko, aivan ensimmäiseksi pitää vedentulo sulkea tykkänään. Sen jälkeen lattialle valunut vesi tulee mahdollisuuksien mukaan rajata ja saada pois. Jos vesivahinko on johtunut vuodosta viemäriputkessa, tulee hanan ja vessan käyttöä välttää.

– Joskus paikalle saatetaan tarvita jopa palokunnan kalustoa veden pumppaamiseksi. Myös putkimiehen voi pyytää paikalle. Jos asut taloyhtiössä, ota välittömästi yhteyttä isännöitsijään, joka järjestää paikalle oikeat ammattilaiset. Vakuutusyhtiölle kannattaa ilmoittaa viipymättä vahingosta, tarkastaja listaa.

Aina ei vakuutuskaan auta

Fennian tilastojen mukaan vesivahinkojen keskimääräinen korvaus oli viime vuonna noin 5 000 euroa. Vesivahingon aiheuttamiin korjauskuluihin voi hakea korvauksia taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta tai omakotitalon kotivakuutuksesta. Lisäksi kotivakuutuksesta on mahdollista hakea korvauksia ylimääräisiin asumiskuluihin.

Aina vuotovahingoista ei makseta korvauksia. Tyypillisiä tapauksia korvausten epäämiseen ovat rakennus- ja asennusvirheet. Rakennusvirheet kuuluvat rakentajan vastuulle, ja korvauksia haetaan sieltä. Rakentajalla on usein oma vastuuvakuutus korvausten maksamista varten. Myös rakenteiden huono kunto tai asukkaan huolimattomuus, esimerkiksi pesukoneen tai hanan jättäminen päälle, voi johtaa korvauksen alentamiseen tai kielteiseen korvauspäätökseen.

– Vakuutuksen ensisijainen tarkoitus on korvata äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Jos omalla huolimattomuudellaan edistää vahingon syntymistä, ei sitä voida pitää enää yllättävänä.

Pätevyysvaatimuksista voisi olla apua

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan vuoden 2024 alusta alkane jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi rakennusvalvonnan sijasta erillinen laitos. Työnjohtajien kelpoisuudesta päätöksen tekisi edelleen rakennusvalvonta, mutta pätevyys osoitettaisiin pätevyyden toteamislaitoksen antamalla erillisellä todistuksella.

– On tärkeää, että työn laadusta vastaavalla henkilöllä on riittävä pätevyys, mutta olisiko nyt aika huolehtia myös siitä, että myös asentaja on pätevä, esittää erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-asennusalan toimiala- ja työnantajajärjestö LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU: ry:stä.

Vastoin monen luuloja, LVI-asennuksia saa tehdä ilman alan koulutusta, toisin kuin esimerkiksi sähkötöitä. Alaa edustavan järjestön mukaan tästä saa syystäkin huolestua, sillä yksittäisten vesivahinkojen taustalla on useimmiten juuri asennusvirhe. Niiden määrää olisi mahdollista laskea, jos asentajilta vaadittaisiin alan ammatillisen tutkinnon suorittamista. Tutkintovaatimuksen puolesta puhuu sekin, että nykypäivän LVI-järjestelmät ovat huomatavan kehittyneitä sekä toiminnoiltaan että materiaaleiltaan. Niinpä niiden asentaminenkin vaatii aiempaa pidemmälle kehittynyttä osaamista.

– Esimerkiksi nykyisten lämmitysjärjestelmien virittäminen energiatehokkaaksi tai ilmanvaihdon säätäminen vaativat monimutkaisten prosessien ymmärtämistä ja oikeiden työmenetelmien käyttämistä, Mäkinen toteaa.

Sähköalalta mallia?

Rakennusten olosuhteita ylläpitäviin järjestelmiin liittyy runsaasti myös automatiikkaa, jonka kehitys on nopeaa. Toimialajärjestön toimitusjohtaja Mika Hokkanen käyttää vertailukohtana sähköalaa, joka muodostaa toisen merkittävän osan koko talotekniikka-alasta. Useat yritykset tarjoavat asennuspalveluja molempiin ja tulevaisuudessa näiden osa-alueiden uskotaan edelleen lähestyvän toisiaan. Myös pätevyysvaatimuksissa nähtäisiin mielellään kehitystä sähköalan suuntaan.

– Sähköasennusten osalta pidetään täysin selvänä, että asentajallakin on oltava koulutuksella hankittu pätevyys jo työuran alusta lähtien. Tästä on pitkä kokemus ja asiaa ei kyseenalaisteta laisinkaan, huomauttaa toimitusjohtaja Mika Hokkanen.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 20.9.2022