Wilma-järjestelmän korvaajaksi kaavailtu DigiOne vahvassa vastatuulessa – Yrittäjien Harri Jaskari ihmettelee, miksei hankintaa kilpailutettu

Espoon ja Tampereen kaupunginhallitukset ovat päättäneet irtautua DigiOne-yhteishankkeesta, jolla pyritiin kehittämään korvaava järjestelmä kouluissa nykyisin käytössä olevalle Wilmalle. Espoo haluaa hankkeesta eroon ”mahdollisimman nopeasti”, mikä voi johtaa koko yhteishankkeen kariutumiseen.

Taustalla on Espoon ja Tampereen aikaisemmin tilaama, DigiOnea käsittelevä selvitys, jossa havaittiin merkittäviä puutteita hankkeen tiedonkulussa ja yhteensopivuudessa eri järjestelmien välillä.

Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari ei yllättynyt kaupunkien päätöksestä.

– Tämä kertoo siitä, että hankkeen tavoitteita ei oltu saavutettu. Luvattiin siis eri asiaa, mitä pystyttiin toteuttamaan.

Ongelmia aiheutti osaltaan yhteishankkeen budjetin paisuminen. DigiOne-tietojärjestelmäkokonaisuuden oli määrä valmistua alun perin vuoden 2023 loppuun mennessä ja sen hinnaksi arvioitiin 12 miljoonaa euroa. Kustannusarvio kuitenkin paukkui pahasti.

Jaskari toivoo, että hankkeen kariutumisesta opitaan.

– Toivottavasti tämä kertoo kuntapäättäjille, että asioita ei ole järkevää tehdä inhouse-yhtiön kautta. Tässä ruvettiin tekemään asioita julkisen sektorin omistaman yrityksen kautta, vaikka yksityisellä sektorilla olisi ollut varmasti valmiuksia toteuttaa hanke yhdessä ja paremmalla tuloksella. Miksei etsitty yrityksiä kehittämään tai käynnistetty hintakilpailutusta, Jaskari kysyy.

”Tavoitteet ja tulokset eivät vastaa toisiaan”

DigiOne-alustalle on määrä koota kaikki opettajan, oppijan, rehtorin, huoltajien ja hallinnon käyttämät tiedot, järjestelmät ja palvelut käyttäjäystävälliseksi kokonaisuudeksi. Mukana työssä ovat Espoon ja Tampereen vetäytymisen jälkeen Jyväskylän, Lahden, Oulun, Turun ja Vantaan kaupungit sekä Kuntien Tiera. Hanketta ovat rahoittaneet kuntien lisäksi Business Finland ja Kuntaliitto. Hankkeessa mukana olevien kuntien on sitouduttava DigiOnen käyttöön vuoden 2029 loppuun.

Vielä huhtikuussa Tampereen kaupunki päätti jatkaa hankkeessa ja osallistua niin sanottuun uudelleenmuotoiluun, jonka tavoite oli ratkaista havaittuja puutteita. Tuolloin hankkeeseen oli palkattu projektijohtamisen asiantuntija.

Yrittäjien Jaskari kritisoi hanketta siitä, että isolla budjetilla ei ole saatu paljonkaan aikaan.

– Otettiin riski ja ruvettiin tekemään itse. Ja ajateltiin, että valitulla budjetilla homma pystytään hoitamaan. Budjetin paisuminen kertoo siitä, että tavoitteet ja tulokset eivät ole vastanneet toisiaan. Seuraus oli se, että tarvittiin vielä lisää rahaa. Tässä on annettu avoin valtakirja ja miljoonia on mennyt hukkaan.

Jaskari toivoo, että jatkossa kaupungit parantavat osto-osaamistaan ja satsaavat tehokkaampiin hankintaorganisaatioihin.

– Pitää kysyä, mitä oikein tavoitellaan ja miksi jokin järjestelmä pitää kehittää. On oltava selkeä ja vahva projektijohto, jossa vaaditaan aikataulussa pysymistä.

Tampereen kaupunginhallituksen päätös vetäytymisestä on ehdollinen. Jos neuvotteluissa hankkeen uudelleenmuotoilusta päästään sopuun kesäkuun aikana, kaupunki varaa mahdollisuuden jatkaa hankkeessa. Jatkosta päätetään elokuussa.

Näin Wilman kehittäjä kommentoi

Wilma-järjestelmän kehittäneen Visma Aquilan toimitusjohtaja Jukka Holm pitää mahdollisena, että Wilman kehityksessä hyödynnetään jatkossa DigiOnen osakokonaisuuksia.

– DigiOne-hankkeessa on paljon samaa kuin Helsingin lakkauttamassa Asti-hankkeessa. Molemmissa on ollut pyrkimyksenä korvata jo markkinoilla olevia ohjelmistoja kokonaan uusilla kaupunkien itse kehittämillään ohjelmistoilla. Itse uskomme toimintatapaan, jossa hyödynnetään markkinoilla jo olevia toimivia palveluita ja käytetään kehitysinvestoinnit sellaisiin osa-alueisiin, joihin kehitystä kaivataan.